Kavoúri
Kavoúri (kreik. Καβούρι), antiikin Zoster (m.kreik. Ζωστήρ, Zōstēr), on niemi Attikan niemimaan lounaisrannikolla Kreikassa. Se sijaitsee jotakuinkin Pireuksen ja Soúnion (antiikin Sunion) niemen puolessa välissä. Nykyisin sillä sijaitsee Vouliagménin kaupunki,[1][2] ja sen alue kuuluu Vári-Voúla-Vouliagménin kuntaan.
| Kavoúri | |
|---|---|
| Καβούρι | |
 Mikró Kavoúrin niemen kärki. |
|
  Kavoúri |
|
| Sijainti | |
| Merialue | Egeanmeri |
| Vesialue | Saroninlahti |
| Valtio | |
| Valtio | Kreikka |
| Alue | Attika |
| Alueyksikkö | Itä-Attika |
| Kunta | Vári-Voúla-Vouliagméni |
.jpg)
Kavoúrin niemi on Ymittós-vuoren (Hymettos) jatke, joka työntyy Saroninlahteen. Niemellä on kolme kärkeä, joista läntinen tunnetaan nimellä Megálo Kavoúri (”Suuri Kavoúri”) ja keskimmäinen nimellä Mikró Kavoúri (”Pieni Kavoúri”). Antiikin aikana nimi Zoster viittasi ilmeisesti lähinnä jälkimmäiseen, joka on niemenkärjistä uloin. Sillä sijaitsee nykyisin Vouliagménin Laimóksen kaupunginosa. Sen itäpuolelle muodostuu lahti, jonka rannalla on Vouliagménin keskusta.[1] Saroninlahdessa niemenkärjen edustalla sijaitsee pieni Flévesin saari.
Kreikkalaisessa mytologiassa Zoster oli paikka, jossa Leto alkoi hellittää vyötään valmistautuessaan synnyttämään Apollonin, mikä tapahtui myöhemmin Deloksella. Antiikin aikana niemi oli Halai Aiksonideen demoksen aluetta. Siellä oli Athenelle, Apollonille, Artemiille ja Letolle omistettu alttari sekä Apollon Zosterin temppeli, jonka varhaisin vaihe on ajoitettu noin vuoteen 500 eaa. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty myös varhaisen helladisen kauden asutuksen jäänteitä sekä linnoitteita Ptolemaios II:n ja Khremonideen sodan ajalta vuosilta 267–261 eaa.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Zoster”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Zoster cape (Attica) 6 Kavouri - Ζωστήρ ToposText. Viitattu 21.1.2019.