Kaupunkiviljely
Kaupunkiviljely tarkoittaa ruoan kasvattamista kaupungeissa. Sitä on mahdollista harjoittaa pihoilla, parvekkeilla, sisätiloissa ja katoilla. Kansalaistottelemattomuuden puolelle menevää osaa kaupunkiviljelyä kutsutaan sissiviljelyksi.[1]
Myös siirtolapuutarhapalsta tai vuokrapalsta kuuluvat kaupunkiviljelyn piiriin.[2]
Kaupunkiviljely on viime aikoina saanut innoitusta mm. ilmastonmuutoksen torjunnasta, sillä se on ekologista, kun ruokaa ei tarvitse tuoda kaukaa. Kaupunkiviljelyä harjoittaa maailmanlaajuisesti noin 800 miljoonaa ihmistä. Kaupunkiviljelyn pidemmälle viety muoto on kaupunkimaatalous, johon liittyvät myös eläinten kasvatus ja metsätalous kaupunkiolosuhteissa[3].
Ympärivuotista kaupunkiviljelyä voi harjoittaa sisätiloissa. Sisätiloissa kasvatustekniikoina voidaan käyttää kasvihuoneissakin hyödynnettyä vesiviljelyä. Sisätiloissa tarvitaan myös kasvivalaisimia, kun satoa halutaan tuottaa ympärivuotisesti.
Lähteet muokkaa
- ↑ Panu Hietaneva: Veturipihalla kasvoi ruokaa. Nyt-liite, 2009, nro 39, s. 14.
- ↑ Soili Väisänen: Haluttu city-ryytimaa. Savon Sanomat, 2011, nro 14.5., s. 18.
- ↑ http://kaupunkiviljely.fi
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaupunkiviljely Wikimedia Commonsissa
- Kalpala, Mona: Luonnonmukainen kaupunkipuutarha. Helsinki: Metsäkustannus, 2018.