Kauko Heikkilä (kommunisti)

Kauko Heikkilä (16. joulukuuta 1897 Sippola[1]1985) oli Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) pitkäaikainen vaikuttaja.

Heikkilä osallistui Suomen sisällissotaan Tiutisen punakaartin riveissä ja hänet tuomittiin sodan jälkeen kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta armahdettiin jo joulukuussa 1918. Hän toimi sen jälkeen sahatyöläisenä, kunnes meni 1925 Neuvostoliittoon ja opiskeli Leningradissa Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa vuoteen 1929.[2] Hänen puoluenimensä Neuvostoliitossa oli Kauko Saari.[1] Toimittuaan jonkin aikaa opettajana Kontupohjassa Heikkilä palasi Suomeen 1930 tai 1931. Hän toimi SKP:n maanalaisena organisaattorina, kunnes jäi kiinni marraskuussa 1934 Toivo Antikaisen jutun yhteydessä. Hän oli lähes yhtäjaksoisesti vankilassa seuraavat kymmenen vuotta; alkuperäinen vankeustuomio päättyi lokakuussa 1940, mutta oltuaan vapaalla jalalla vain alle kolme kuukautta hänen vangittiin uudelleen turvasäilöön.[2] Vankilassa Heikkilä kuului Aimo Aaltosen ja Ville Pessin ohella vankilakommunistien keskuudessa muodostuneeseen johtoryhmään, joka otti SKP:n johdon käsiinsä, kun puolue aloitti julkisen toimintansa syksyllä 1944. Hänet valittiin myös ensimmäiseen sodanjälkeiseen puoluetoimikuntaan.[3]

SKP:ssä Heikkilä erikoistui kaaderiasioihin ja hänen erikoisalaansa oli puolueen omien jäsenten valvonta. Hänen on sanottu olleen viimeiseen asti uskollinen puolueelle ja hän oli puolueen sisällä suorastaan pelätty mies tiukan linjansa ja jäykän asenteensa vuoksi. Heikkilä toimi vuosina 1946–1947 SKP:n Helsingin piirisihteerinä, mistä hänet siirrettiin puolueen ay-jaostoon. Hän toimi sen jälkeen puolueen palveluksessa eri tehtävissä eläkeikään saakka.[4] Vuodesta 1956 alkaen hän johti salaista operaatiota, jolla pyrittiin paljastamaan ”ohranan agentteja” puolueen sisältä. Viimeksi Heikkilä toimi Kansan Arkiston hoitajana, mistä tehtävästä hän jäi eläkkeelle 1966.[5] SKP:n hajaannuksen aikana Heikkilä tuki innokkaasti vähemmistöä.[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b Arkistoyksikkö: 18 Heikkilä Kauko Kansallisarkisto. Viitattu 16.2.2017.
  2. a b Veli-Pekka Leppänen: Ohranasta oppositioon: Kommunistit Helsingissä 1944–1951, s. 224. SKP:n Helsingin piirijärjestö, Helsinki 1994.
  3. Kimmo Rentola: Kenen joukoissa seisot: Suomalainen kommunismi ja sota 1937–1945, s. 191–194, 489. WSOY 1994.
  4. Leppänen 1994, s. 225–232, 301, 306–307.
  5. Veli-Pekka Leppänen: Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu? Suomen kommunistisen puolueen hajaannus 1964–1970, s. 155, 376. Edita, Helsinki 1999.
  6. Leppänen 1994, s. 307.