Kasvatuksellisesti näkeväksi

kirja

Kasvatuksellisesti näkeväksi. Sivistyksellinen kasvatusajattelu tässä ajassa on Juha Suorannan kirjoittama tietokirja kasvatuksesta. Teos on julkaistu alun perin 1997 ja uudistettu 2000. Kirjassaan hän sanoo suomalaisen koulutusjärjestelmän olevan muodollisesti huippuluokkaa, mutta sen kehittämiseltä vain harvat ovat ehtineet pohtia länsimaisen sivistyshistorian keskeisiä kysymyksiä kasvatuksen etiikasta, kasvatuksen itseisarvoista ja kasvatuksen tutkimuksen päämääristä.

Kasvatuksellisesti näkeväksi
Kirjailija Juha Suoranta
Kieli Suomi
Genre Tietokirjallisuus
Kustantaja Taju / Tampere University Press
Julkaistu 2000
Ulkoasu sid.
Sivumäärä 212 s.
ISBN 951-44-4778-6 (e-kirja 978-951-44-7250-3)
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Niiden sijaan Suorannan pinnallisena pitämä koulutuskeskustelu on aaltoillut milloin koulutuksen arvioinnissa, milloin "tietoyhteiskunnassa" tai muissa epäolennaisuuksissa, ja on miltei kokonaan unohdettu kysyä, mikä kasvatuksessa on todella merkittävää, kun kasvatusfilosofeina esittäytyvät poliitikkojen tilaamat konsulttifilosofit.

Kirjoittaja vaatii, että kasvattajien olisi tiedostettava, millaista kasvatusajattelua tällainen aika synnyttää. Suomalaiset ovat kouluttautuneet ja hankkineet kansainvälistä mainetta teknisellä tieto-taidollaan, mutta välineellinen koulutus on tuottanut tekijän käsityksen mukaan lähinnä sivistymättömiä asiantuntijoita ja johtanut kohti hallitsematonta asiantuntijayhteiskuntaa.

Suoranta pohtii kirjassaan näille tendensseille vastaista sivistyksellisen kasvatusajattelun mahdollisuutta, jottei kasvatus ja koulutus typistyisi vain valmiiden ajatusten markkinoinniksi, vaan se sisältäisi myös toivon, sivistyksen ja ajattelun mahdollisuudet. Hän esittää haasteita ja ehdotuksia kasvatuksellisen näkemisen taitoon ja luonnostelee suunnitelman kasvatuksesta, joka perustuisi muuhun kuin koulutuksen välineelliseen markkina-arvoon. Suoranta kirjoittaa, "ettei kasvatusta pidä amputoida irti yhteiskunnallisista suhteistaan, vaan nähdä se yhteiskunnallisten suhteiden tiivistymänä ja risteytysasemana".

Kirjan esipuheen on kirjoittanut Kari Uusikylä ja jälkisanat Tuukka Tomperi.

Aiheesta muualla muokkaa