Karsin piiritys kesti kesäkuusta marraskuuhun vuonna 1855 Krimin sodan aikana. Osmanien valtakuntaan kuulunutta Karsin kaupunkia piirittäneet venäläiset eivät pystyneet valtaamaan linnoitettua kaupunkia suoraan, mutta sen oli lopulta antauduttava tautien ja nälän levitessä.

Karsin piiritys
Osa Krimin sotaa
Kartta joukkojen asemista Karsissa.
Kartta joukkojen asemista Karsissa.
Päivämäärä:

kesäkuu – 26. marraskuuta 1855

Paikka:

Kars, Osmanien valtakunta (nykyinen Turkki)

Lopputulos:

venäläisten voitto

Osapuolet

 Venäjän keisarikunta

 Osmanien valtakunta
 Yhdistynyt kuningaskunta

Komentajat

Nikolai Muravjov

Osmanien valtakunta Zarif Mustafa pašša
Yhdistynyt kuningaskunta William Fenwick Williams

Tausta muokkaa

Krimin sodan puhjettua yksi sodan rintamista oli Etelä-Kaukasian suunnalla. Kars oli tuolloiseen Osmanien valtakuntaan kuulunut linnoitettu kaupunki.[1] Turkkilaiset olivat vuonna 1853 yrittäneet edetä venäläisiä vastaan Etelä-Kaukasian suunnalla, mutta he kärsivät useita tappioita Mihail Vorontsovin komentamaa Kaukasian armeijakuntaa vastaan.[2] Tappioidensa jälkeen turkkilaiset olivat joutuneet vetäytymään Karsia kohti. Karsia puolusti noin 17 000 turkkilaissotilasta Zarif Mustafa paššan komennossa. Heihin liittyi 24. syyskuuta 1854 myös pieni brittiläisen prikaatinkenraali William Fenwick Williamsin komentama neuvonantajajoukko. Karsin ympärillä oli kahdeksan linnaketta ja juoksuhautojen verkosto.[1]

Venäläisiä komentanut Vorontsov vaihdettiin lopulta varovaisuutensa takia kenraali Nikolai Muravjoviin.[2] Muravjov eteni joukkoineen Georgiasta Karsiin kesäkuussa 1855 ja kaupunki piiritettiin.[1]

Piiritys muokkaa

 
Karsin antautuminen maalauksessa.

Osmanien sulttaani Abdulmedžit pelkäsi Karsin kukistumisen uhkaavan myös Erzurumia ja lopulta koko muuta Anatoliaa. Sevastopolia piirittämässä ollut turkkilainen Omar paššan komentama turkkilainen joukko-osasto määrättiin palaamaan Anatoliaan Karsia vapauttamaan.[2] Omar lähti Krimin niemimaalta 6. syyskuuta ja 29. syyskuuta hänen perässään saapui turkkilainen armeija.[1]

Ennen apujoukkojen saapumista puolustajien tilanne oli alkanut käydä tukalaksi. Sotilaiden päiväannokset oli puolitettu 1. syyskuuta tarvikkeiden käydessä vähiin. Puolustajia vaivasi nälän lisäksi myös leviävä kolera.[1] Muravjov päätti yrittää vallata kaupungin suoralla hyökkäyksellä ennen Omarin joukkojen saapumista paikalle.[2] Hyökkäys alkoi 29. syyskuuta.[1] Hyökkäävät venäläiset hätiköivät ja muodostelmat sotkeutuivat. Puolustajat avasivat tulen kaupungin muureilta ja lopulta hyökkääjät kääntyivät pakoon.[2]

Piiritys jatkui epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen. Tällä välin Omarin johtamien apujoukkojen etenemisessä kului huomattavan pitkän aikaa. Marraskuussa satanut lumi esti lopulta sen etenemisen kokonaan ennen Karsin saavuttamista. Karsin puolustajat päättivät lopulta antautua 26. marraskuuta.[2]

Seuraukset muokkaa

Sevastopolin kukistuminen Karsin piirityksen aikana teki Karsin valtaamisesta lyhyellä aikavälillä suhteellisen vähämerkityksellisen tapahtuman. Sen voidaan kuitenkin katsoa mahdollistaneet sodan sittemmin päättäneet rauhanneuvottelut.[1] Venäläisiä komentanut Nikolai Muravjov sai nimekseen voittonsa mukaan Nikolai Muravjov-Karski.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Harold E. Raugh, Jr: The Victorians at war, 1815–1914: an encyclopedia of British military history, s. 199. ABC-CLIO, 2004. ISBN 1-57607-926-0. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Pertti Luntinen: Sota Venäjällä, Venäjä sodassa, s. 286–287. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015. ISBN 978-952-222-666-2.