Karl Siegmund von Hohenwart

Karl Siegmund von Hohenwart (12. helmikuuta 1824 Wien26. huhtikuuta 1899 Wien)[1] oli itävaltalainen kreivi ja poliitikko, joka toimi Itävallan ministerineuvoston presidenttinä eli pääministerinä vuonna 1871. Hän joutui eroamaan ehdotettuaan itsehallinnon luomista Böömille, mikä herätti vastustusta sekä Itävallassa että Unkarissa.

Karl Siegmund von Hohenwart.

Hohenwart oli katolinen ja vastusti keskitettyä hallintoa. Hän palveli aluksi virkamiehenä Krainin (nyk. Sloveniassa) ja Trentinon (Italiassa) alueiden hallinnossa, kunnes hänet vuonna 1868 nimitettiin Ylä-Itävallan statthalteriksi eli käskynhaltijaksi. Helmikuussa 1871 hänet nimitettiin koko Itävallan pää- ja sisäministeriksi. Hohenwart esitti valtakunnan slaavilaisille alueille, Galitsiaan ja erityisesti Böömiin itsehallintoa, mikä herätti voimakasta vastustusta sekä parlamenttia eli valtakunnanneuvostoa hallinneissa saksankielisissä liberaaleissa että myös unkarilaisissa. Esitys perustulaillisesta muutoksesta Böömin aseman uudelleenmäärittelemiseksi (ns. perusartiklat) johti lokakuussa 1871 hallituksen kaatumiseen.[1] Hohenwart jatkoi tämän jälkeen uraansa valtakunnanneuvostossa, jossa hän johti ensin keskustaoikeistoa ja vuodesta 1891 Hohenwart-klubina tunnettua konservatiivista ryhmää. Hän toimi vuodesta 1885 ylimmän tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajana ja hänet nimitettiin 1897 parlamentin ylähuoneen eli herrainhuoneen jäseneksi.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Karl Siegmund, count von Hohenwart (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 1.6.2013.
  2. Nordisk familjebok (1909), s. 953 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 1.6.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa