Karl Johan Markus Hassel (27. helmikuuta 1895 Kalajoki15. joulukuuta 1972) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat koneenkäyttäjä John William Hassel ja Mathilda Lindroos.[1][2]

OpinnotMuokkaa

Hassel kävi seitsemän luokkaa Kokkolan ruotsalaista yhteiskoulua.[1][2]

JääkäriaikaMuokkaa

 
Jääkäripataljoonan 2. komppania.

Hassel liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 4. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hänet siirrettiin pataljoonan pioneerikomppaniaan 23. syyskuuta 1917.[1][2]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Katso myös: Suomen sisällissota

Hassel saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan, joka siirrettiin 24. maaliskuuta 1918 2. Jääkärirykmentin 6. jääkäripataljoonan 3. komppaniaksi. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla, Tampereella ja Kuokkalassa.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Hassel palveli sisällissodan jälkeen edelleen 2. Jääkärirykmentissä, josta hänet siirrettiin 18. heinäkuuta 1918 Pioneerikoulutuspataljoonaan, missä toimi sen 4. komppaniassa muun muassa varusmestarina ja komppanianvääpelinä. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta sitoumusajan loputtua 15. helmikuuta 1919 ja siirtyi konttoristiksi ja työnjohtajaksi eri puutavaraliikkeisiin vuoteen 1928 saakka, jonka jälkeen hän toimi työnjohtajana Kokkolan kaupungin palveluksessa. Siviilitöidensä ohella hän toi vuodesta 1919 alkaen myös joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä Kokkolan suojeluskunnassa.[1][2]

Talvi- ja JatkosotaMuokkaa

Talvisotaan Hassel osallistui Kokkolan suojeluskunnan paikallispäällikkönä ja välirauhan aikana hän palasi Kokkolan kaupungin palvelukseen. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin Kokkolan päävartion rahastonhoitajaksi, mistä hänet siirrettiin joukkueenjohtajaksi 981. Ilmasuojelukomppaniaan ja osallistui sotatoimiin Vienan Karjalassa. Vuonna 1942 hänet siirrettiin Ammuslataamo 7:ään varastotöihin ja edelleen samoihin töihin Keskusvarikko 8:aan vuonna 1944.[2]

Sotien jälkeinen aikaMuokkaa

Sotien jälkeen hän toimi lehdenjakajana Kokkolassa ja toimi Kokkolan kotiseutuyhdistyksen hallituksen jäsenenä. Hänet haudattiin Kokkolaan.[2]

LähteetMuokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975