Karl F. Sundman

suomalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko

Karl Frithiof Sundman (28. lokakuuta 1873 Kaskinen28. syyskuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko,[1] joka oli Helsingin yliopistossa henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina 1907–1918 ja tähtitieteen professorina 1918–1941.[2]

Karl F. Sundman
Karl F. Sundman.
Karl F. Sundman.
Henkilötiedot
Koko nimi Karl Frithiof Sundman
Syntynyt28. lokakuuta 1873
Kaskinen
Kuollut28. syyskuuta 1949 (75 vuotta)
Helsinki
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Johan Oskar Backlund ja Anders Donner
Tutkimusalue Matematiikka

Sundmanin vanhemmat olivat tullivartija Johan Frithiof Sundman ja Adolfina Fredrika Rosenqvist. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 Helsingin ruotsalaisesta reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1897, filosofian lisensiaatiksi 1901 ja filosofian tohtoriksi 1903. Sundman oli naimisissa 1898–1924 Edit Rosina Matilda Axelsonin (k. 1924) ja vuodesta 1930 Fanny Aleksandra Janhosen kanssa.[3]

Sundman tuli kuuluisaksi esitettyään ratkeamattomaksi luullun ns. kolmen kappaleen probleeman ratkaisun vuonna 1912 teoksessaan Mémoire sur le problème des trois corps[4] tutkittuaan sitä useita vuosia.[5] Tutkimuksestaan Sundman sai Ranskan tiedeakatemian Pontécoulantin palkinnon, joka tätä tapausta varten kaksinkertaistettiin.[6]

Sundman kutsuttiin vuonna 1908 Suomen Tiedeseuran jäseneksi ja vuonna 1947 Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian ulkomaalaiseksi jäseneksi.

Sundmanin mukaan on nimetty Kuun kraatteri. Asteroidi 1424 on nimetty Sundmaniaksi.[7]

Lähteet muokkaa

  1. Lehti, Raimo: Sundman, Karl Frithiof (1873–1949). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 915. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  4. http://rd.springer.com/article/10.1007%2FBF02422379
  5. Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, p. 297. Otava 1966.
  6. Karl F. Sundman ja taivaanmekaniikan tutkimus.
  7. Oja, Heikki: Sibeliuksesta Tuonelaan. Aurinkokuntamme kiehtova nimistö, s. 32–33, 65, 70, 105. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003. ISBN 952-5329-25-9.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 499. "Karl Frithiof Sundman (1873–1949)". Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.