Karjalan Kielen Seura

suomalainen yhdistys

Karjalan kielen seura ry[1] on suomalainen yhdistys, joka on perustettu Joensuussa edistämään karjalan kielen ja karjalankielisten asemaa sekä Suomessa että Venäjällä. Seura perustettiin Joensuussa 18. helmikuuta 1995. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin FM Matti Jeskanen. Puheenjohtajana toimii ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo. Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta ja tietoisuutta karjalan kielestä, julkaista karjalankielistä kirjallisuutta ja tukea karjalan tutkimusta sekä opiskelun harrastamista ja luovaa ilmaisua. Karjalan kielen seura on aloitteellinen karjalan kielen kehittämisessä ja toimii sen suullisen ja kirjallisen käytön edistämiseksi. Vuosien kuluessa seuran toiminta on laajentunut, ja nykyisellään se on pelkän kieliyhdistyksen sijaan kokonaisvaltainen karjalankielisen vähemmistön kulttuurijärjestö.

Karjalan kielen seura ry
Perustettu Joensuussa 18. helmikuuta 1995
Toimiala Aatteellinen yhdistys
Puheenjohtaja Leo (Makkonen)
Sivusto karjal.fi

Suurimmat saavutuksetMuokkaa

Seura on tehnyt työtä kotoperäisen vähemmistökielen karjalan ja sen puhujien voimaannuttamiseksi. Suurin saavutus oli karjalan vähemmistöstatuksen vahvistaminen tasavallan presidentin asetuksella 27. marraskuuta 2009. Vuodesta 2016 lähtien päivää on juhlittu Suomessa karjalan kielen päivänä. Seuran saavutuksiin kuuluu myös karjalan kielen ja kulttuurin professuurin saaminen Itä-Suomen yliopistoon vuonna 2009.

Maaliskuussa 2015 aloitettiin Ylen karjalankieliset radiouutiset lähes 20 vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Uutisten kääntäjänä ja lukijana toimii Natalia Giloeva.

Karjalan kielen seura käynnisti maaliskuun 2018 alussa karjalan kielen ja kulttuurin elvytyshankkeen. Hanke toteutetaan eduskunnan myöntämän määrärahan turvin.

JulkaisutoimintaMuokkaa

Karjalan kielen seuran julkaisutoiminta alkoi vuonna 2005, ja tämän jälkeen seura on julkaissut yli 60 kirjaa ja yli 10 äänikirjaa. Julkaistujen teosten joukossa on muun muassa sanakirjoja ja sanastoja, ortodoksista hartauskirjallisuutta, lastenkirjoja, kielioppeja, oppikirjoja, muistelmateoksia, runokirjoja sekä käännösromaaneja. Seuran julkaiseman livvinkarjalaisen Kalevalan on kääntänyt kotkatjärveläinen Zinaida Dubinina. Seuralla on oikeudet Tove Janssonin Muumi-kirjojen teksteihin sekä kuvituksiin. Muumeja on tähän mennessä käännetty karjalaksi kuusi, ja kääntäjänä on toiminut Natalja Sinitskaja. Lisäksi seura julkaisee karjalankielistä Karjal Žurnualu -lehteä sekä verkkolehtenä että paperiversiona. Lehti on ainoa kansallisella vähemmistökielellä julkaistava verkkolehti Suomessa.

Verkkokirjakauppa, digikirjasto ja avoin verkkokirjastoMuokkaa

Seuralla on verkkokauppa. Seuran jäsenten käytettävissä on myös laaja digikirjasto. Seuran ylläpitämän avoimen verkkokirjaston palvelut ovat vapaasti käytettävissä.

TalousongelmatMuokkaa

Long Play -verkkolehden mukaan seura on saanut Itä-Suomen yliopistolle myönnetystä rahoituksesta vuosina 2013-2016 vuosittain 70 000–80 000 euroa. Poikkeuksellisena pidetään että yksityishenkilöiden perustama ja hallinnoima yhdistys saa varoja yliopistolle myönnetystä rahoituksesta. Seuran silloisen sihteerin Pertti Lammen mukaan rahoituksesta olisi sovittu yksityisessä keskustelussa tammikuussa 2011 silloisen valtiovarainministerin Jyrki Kataisen kanssa. Katainen ei muista keskustelua. Läsnä oli myös arkkipiispa Leo. Ministeriössä ei ole tiedetty rahoitusjärjestelyistä. Osa silloisista mukanaolijoista on kuollut, ja Leo ei kommentoi asiaa. Seuran toiminta tuottaa vuosittain tappiota ja sillä on velkaa 85 000 euroa. LP:n artikkelissa kerrotaan lisäksi ortodoksisen kirkon työsuhderiidoista.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Yhdistyksen perustiedot Patentti- ja rekisterihallitus, yhdistysrekisteri. Viitattu 1.8.2018.
  2. Marianne Mattila: Long Play: Arkkipiispa Leon perustama karjalan kielen seura on saanut rahoitusta alun perin Itä-Suomen yliopistolle myönnetystä valtion rahoituksesta yle.fi, uutiset. 24.5.2020. Viitattu 24.5.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa