Karhupaviaani
paviaanilaji
Karhupaviaani eli tšakma[2] (Papio ursinus) on Afrikan eteläosissa elävä paviaanilaji. Karhupaviaani on viidestä paviaanilajista suurikokoisin. Sen vartalon pituus on 60–82 senttimetriä, hännän pituus 53–84 senttimetriä ja paino 15–30 kilogrammaa. Karhupaviaanilla on riippuva kuono ja ulkonevat sieraimet. Sen turkin väri vaihtelee kellanharmaasta mustaan, ja sen kuono on vaaleampi. Karhupaviaani muodostaa joskus häilyviä laumoja. Sen ruokavalio on monipuolinen: se syö juuria, siemeniä, hyönteisiä ja gasellinvasoja. Karhupaviaani osaa käyttää työkaluja, kuten tikkuja.[3]
| Karhupaviaani | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Alalahko: | Haplorrhini |
| Osalahko: | Simiiformes |
| Yläheimo: | Cercopithecoidea |
| Heimo: | Häntäapinat Cercopithecidae |
| Alaheimo: | Marakattiapinat Cercopithecinae |
| Suku: | Paviaanit Papio |
| Laji: | ursinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Papio ursinus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Lähteet muokkaa
- ↑ Papio ursinus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Jan Pedersen: Maailman eläimet äänessä, s. 73. Suomentanut Iiris Kalliola. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6233-7.
- ↑ Burnie, David (päätoim.): Eläimet: suuri ensyklopedia, s. 131. readme.fi, 2010. ISBN 978-952-220-243-7.
Aiheesta muualla muokkaa
- ITIS: Papio ursinus (englanniksi)