Kaoliniitti on mineraali, joka on tavallisimmin valkeaa, kellertävää tai punertavaa savea ja joka on märkänä helposti muovailtavissa. Kaoliniitin tunnistaa savimaisesta hajusta, jonka havaitsee parhaiten saveen henkäistäessälähde?selvennä. Suomessa kaoliniittia on kalliorapaumissa, joissakin kallioperän painanteissa, kaoliinisavena maaperässä (esimerkiksi Puolangan Pihlajavaara ja Kerkkä) ja pieniä määriä myös sedimenttisavissa. Se on maasälpien rapautumistulos.[1]

Kaoliniittia

Ominaisuuksia

muokkaa

Kaoliniitti kuuluu alumiinisilikaatteihin, ja sen kemiallinen kaava on Al2Si2O5(OH)4.[1]

Kaoliniitti on yksinkertaisin savirakenne, jossa kerroksittainen rakenneyksikkö on yksi oktaedrinen ja yksi tetraedrinen levy (1:1 savimineraali). Peräkkäiset 1:1 kerrokset ovat tarttuneet toisiinsa ja pysyvät koossa yhden kerroksen happiatomien ja toisen kerroksen hydroksyyliryhmien välisillä vetysidoksilla. Vetysidokset estävät muita ryhmiä tunkeutumasta kerrosten väliin ja pitävät rakenteen suhteellisen jäykkänä. Kaoliniitti ja illiitti ovat laajentumattomia savia.lähde?

Käyttö

muokkaa

Kaoliniitti on tärkeä teollisuussavi.[1] Sitä käytetään esimerkiksi posliiniin ja fajanssiin sekä paperin täyteaineena.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g Geologia.fi: Kaoliniitti Viitattu 22.7.2013.

Aiheesta muualla

muokkaa