Kanttila[1] (ven. Кантули, Kantuli) oli inkeriläinen kylä, joka kuului Järvisaaren luterilaiseen seurakuntaan. Nykyään kylän paikka sijaitsee Leningradin alueen Tusinan piirissä Venäjällä.

Kylä sijaitsi Lepsaarenjoen ja Olhovkajoen välisellä alueella Metsäpirtistä koilliseen. Kylä oli olemassa ja suomalaisten asuttama jo 1600-luvulla. Uudet asukkaat saapuivat Kanttilaan 1700-luvun mittaan. Perimätiedon mukaan Suuren Pohjan sodan jälkeen autioituneeseen Kanttilaan tuli Metsäpirtistä Särki-sukuisia asukkaita, joiden perässä sinne muutti muita sukuja. Kylä mainitaan vuoden 1792 kartassa. Paikallisasukkaiden mukaan kylän nimi tulee siitä, että se sijaitsi leivänkannikan muotoisella maalla.[1]

Vuonna 1838 Kanttelassa asui 47 ihmistä (21 miestä, 26 naista), vuonna 1856 siellä oli kuusi taloa ja 24 sielua, vuonna 1860 taloja oli 11 ja talonpoikia 22, vuonna 1862 taloja oli yhdeksän ja asukkaita 49 (miehiä, 23, naisia 26).[1] Vuonna 1926 kylässä oli 34 taloa ja 120 asukasta, niistä suomalaisia 115.[2] Kanttila oli varallisuudeltaan keskiluokkaa. Kylään avattiin venäjänkielinen koulu vuonna 1912, neuvostoaikana siellä toimi suomenkielinen koulu.[1]

Isäntien sukunimet 1900-luvulla: Haponen (kotoisin Seulolasta), Kotsalainen (polveutui luultavasti 1600-luvulla Venjoella asuneista Kotsalaisista), Peuhkuri, Särki, Tukiainen (Ristiinasta).[1]

Lähteet muokkaa