Avaa päävalikko
Kanneljärven kirkko ennen sotia.

Kanneljärven luterilainen kirkko sijaitsi entisessä Kanneljärven kunnassa luovutetussa Karjalassa. Nykyisin se on rauniokirkko.

Sisällysluettelo

Kirkon suunnittelu ja valmistuminenMuokkaa

Kanneljärven luterilainen seurakunta aloitti toimintansa vuonna 1923. Kirkon rakentaminen kuitenkin venyi. Varsinainen rakennuspäätös tehtiin vuonna 1925 ja seurakunta tilasi piirustukset viipurilaiselta Uno Ullbergiltä, joka teki kahdet piirustukset. Molemmat piirustukset saivat kannatusta, jonka vuoksi kirkon rakentamiseen päästiin vasta vuonna 1932. Kirkko valmistui vuonna 1934 ja se vihittiin 8. heinäkuuta samana vuonna.

UlkoasuMuokkaa

Funkkistyylinen kirkko rakennettiin tiilestä ja rapattiin ulkoa valkoiseksi. Malliltaan se on tornillinen pitkäkirkko. Kellotorni on suorakulmainen ja tasakattoinen. Tornin laella on suuri risti. Kellotornin alaosassa on kirkon pääsisäänkäynti, jossa oli kolme lasiovea. Sisäänkäynnin yläpuolella on pyöreä ikkuna. Kirkon toisessa päässä oli muuta kirkkoa matalampi suorakulmainen kuoriosa. Kuoriosassa on isot ikkunat ja se on rapattu valkoiseksi, jotka tekevät siitä valoisan.

SisätilatMuokkaa

Kirkkosali on kolmilaivainen. Kirkon noin 700 istumapaikkaa sijaitsivat keskilaivassa. Sen molemmin puolin on pienet holvikaariset sivulaivat, joissa oli sivukäytävät. Kirkkosalin sisäseinät ja lattiat olivat tiilestä. Sivuseinillä, jokaisessa pylväsvälissä oli korkea ikkuna. Alttariseinällä oli suurehko risti ja sen alapuolella pieni Bruno Tuukkasen maalama alttaritaulu "Pako Egyptiin". Saarnastuolissa oli Mikko Hovin veistämät neljä apostolinkuvaa. Kirkkotekstiilit puolestaan suunnitteli Greta Skogster. Kellotornissa on yksi kello. Urkuja kirkkoon ei ennen sotia ehditty hankkia.

Sota-aika ja kirkon nykytilaMuokkaa

Kirkko ja sen sisustus kärsi jonkin verran vahinkoja talvisodassa. Sodan jälkeen kirkko siirtyi venäläisille, jotka käyttivät sitä rehusuojana ja myllynä. Jatkosodassa Suomi valloitti alueen takaisin 1941. Jatkosodan aikana kirkkoa kunnostettiin ja siellä pidettiin jumalanpalveluksia. Vuonna 1944 kirkko oli kuitenkin uudelleen jätettävä. Sodan jälkeen venäläiset käyttivät kirkkoa kananruokatehtaana ja puimalana aina vuoteen 1984 asti, jolloin sen katto ja puurakenteet tuhoutuivat tulipalossa. Tiilirunko jäi kuitenkin jäljelle. Inkeriläiset ja venäläiset ovat perustaneet Kannejärvelle Inkerin kirkkoon kuuluvan luterilaisen seurakunnan. Seurakuntalaiset ovat kunnostaneet betonikattoisena säilyneeseen sakaristoon seurakunnalle kokoontumistilat.

Kanneljärven kirkosta evakuoitiin muun muassa ehtoolliskalusto ja kirkkotekstiilit. Alttaritaulua ei evakuoitu ja se on tuhoutunut. Kirkon kello on edelleen tornissa. Kanneljärven seurakunta lahjoitti evakuoidun omaisuutensa pääasiassa Perttelin seurakunnalle.

Aiheesta muuallaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Koponen Paavo, Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
  • Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet, toimittanut Soile Rinno ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-012-3