Kalvasärviä
Kalvasärviä (Myriophyllum sibiricum) on ärviöiden sukuun kuuluva monivuotinen uposkasvi.
| Kalvasärviä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Ärviäkasvit Haloragaceae |
| Suku: | Ärviät Myriophyllum |
| Laji: | sibiricum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Myriophyllum sibiricum |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö
muokkaaKalvasärviä kasvaa 50–100 senttimetriä pitkäksi. Varsi on rento, kalpeankeltainen, etenkin kukinnon alta yleensä paksuuntunut. Nivelkohdissa lehtikantojen väleissä ja reunoilla on yksittäisiä lyhyitä nystyjä. Lehdet ovat kiehkuroina, ruodittomia, lehtilapa on pariliuskainen. Kiehkuroissa on neljä, joskus kolme lehteä. Lehdet (1,5–3 cm) ovat sinivihreitä, usein nivelväliä lyhyempiä. Lehdessä on 4–15 paria liuskoja, liuskat ovat harvassa, usein melko pitkiä, paksuhkoja ja jäykähköjä. Talvehtimissilmut (2–6 cm) ovat tiheälehtisiä, kovia, käpymäisiä. Kukinto vedenpäällinen, pystyhkö. Kukat ovat säteittäisesti ylimpien lehtien hangoissa, perättömiä, pieniä, yksineuvoisia. Kukkalehtiä kussakin kiehkurassa on neljä. Hedekukat sijaitsevat emikukkien yläpuolella. Tukilehdet ovat kukkia lyhyempiä, hammaslaitaisia. Hedelmä on lohkohedelmä, jonka hedelmykset (lohkot) ovat luumarjamaisia. Kalvasärviä kukkii Suomessa heinä–elokuussa.[2]
Elinympäristö
muokkaaKalvasärviä kasvaa Suomessa suojaisilla rannoilla murtovedessä ja etenkin maan pohjoisosassa rehevissä järvissä.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Myriophyllum sibiricum IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Kalvasärviä (Myriophyllum sibiricum)