Kalsiumkarbidi

kemiallinen yhdiste

Kalsiumkarbidi on kalsiumin ja hiilen yhdiste, CaC2. Sitä valmistetaan kuumentamalla kalsiumoksidin eli poltetun kalkin ja hiilen seosta sähköuunissa.[2] Reaktio tapahtuu tällöin seuraavasti:

Kalsiumkarbidi
Tunnisteet
Muut nimet karbidi
CAS-numero [75-20-7 [75-20-7]]
PubChem CID 6352
Ominaisuudet
Molekyylikaava CaC2
Moolimassa 64,099 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen jauhe tai harmaita/mustia kiteitä
Sulamispiste 2 160 °C
Kiehumispiste 2 300 °C
Tiheys 2,22 g/cm3 (kiinteä)
Liukoisuus veteen Ei liukene, mutta reagoi kiivaasti veden kanssa muodostaen asetyleenia

[1]

CaO + 3 C → CaC2 + CO

Kalsiumkarbidi on kiinteä aine, molekyyli­rakenteeltaan makromolekyyli, jossa hiili­atomien välillä on kolmoissidos.[2] Se ei liukene mihinkään tavalliseen liuottimeen[3], mutta se reagoi kiivaasti veden kanssa muodostaen asetyleenia[2]:

CaC2 + 2 H2OC2H2 + Ca(OH)2.

Kalsiumkarbidia käytetäänkin pääasiassa asetyleenin valmistukseen. Asetyleenia käytetään poltto­aineena hitsauksessa[2] sekä monien muiden orgaanisten yhdisteiden, muun muassa etikka­hapon, useiden muovien, tekokuitujen ja liimojen valmistukseen.[4]

Kalsiumkarbidia käytetään myös lannoitteena käytetyn kalkkitypen eli kalsiumsyanamidin valmistukseen, teräksen kovettamiseen sekä pelkistimenä metallurgiassa.[3]

Varsinkin aikaisemmin on kalsiumkarbidia käytetty myös karbidilampuissa, joissa polttoaineena käytetty asetyleeni saatiin aikaan tiputtamalla kalsiumkarbidijauheen päälle vesipisaroita.[5] Karbidilamppuja käytettiin 1900-luvun alkupuolella muun muassa merkkivaloina autoissa ja polkupyörissä, toisinaan huonevalaistuksessakin[6], ennen kuin dynamon avulla aikaan saatu sähkövalo yleistyi.

Lähteet

muokkaa
  1. Calcium Carbide (Kalsiumkarbidi) Käyttöturvallisuustiedote. 25.10.2019. Sigma Aldrich/Merck. Viitattu 3.9.2020.
  2. a b c d Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia, s. 56–57. Otavan korkeakoulukirjasto, 1979. ISBN 951-1-05378-7.
  3. a b Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip–Kp), s. 1593–1594, art. Kalsium. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  4. Otavan iso Fokus, 1. osa (A–El), s. 221, art. Asetyleeni. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2.
  5. Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip–Kp), s. 1649, art. Kalsium. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  6. Pieni tietosanakirja, 2. osa (Isopurje–Maskotti), s. 323. Otava, 1924. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

muokkaa