Kalliokilpikonna

Kalliokilpikonna (Malacochersus tornieri) on maakilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Itä-Afrikasta. Toisinaan sitä pidetään myös lemmikkinä.

Kalliokilpikonna
London Zoo 00995.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Kilpikonnat Testudines
Heimo: Maakilpikonnat Testudinidae
Suku: Malacochersus
Laji: tornieri
Kaksiosainen nimi

Malacochersus tornieri
(Siebenrock, 1903)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kalliokilpikonna Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kalliokilpikonna Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Kalliokilpikonna voi kasvaa suurimmillaan noin 18 cm pitkäksi ja laji voi painaa 500 grammaa. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Kalliokilpikonnan kilpi on poikkeuksellisesti litteä ja vain osittain luutunut, minkä vuoksi se on joustava. Kilpi on väriltään vaihteleva. Useimmiten se on pohjaväriltään ruskea ja kilven levyissä on säteittöisesti keltaisia juovia. Lajin pää ja raajat ovat kellertävän ruskeat ja vatsa on keltainen.[1][2][3][4]

Levinneisyys ja elintavatMuokkaa

Kalliokilpikonnaa tavataan laikuttaisesti Sambian eteläisimmästä osasta Tansaniaan ulottuvalta alueelta ja populaatiot elävät eristyksissä toisistaan. Lajin elinympäristöä ovat kuivat kallioiset savannit ja pensaikkomaat. Suurimman osan ajastaan ne viettävät kallionkoloissa ja ovat taitavia kiipeilijöitä. Litteän ruumiinmuotonsa vuoksi ne kykenevät liikkumaan ahtaissakin väleissä. Kalliokilpikonnan ravintoa ovat ruohot, kukat ja mehikasvit. Satunnaisesti se voi syödä myös eläinten raatoja. Laji parittelee tammi-helmikuussa ja naaras munii kerrallaan yhden munan hiekkaan kaivamaansa kuoppaan heinä-elokuussa. Sama naaras munii useimmiten muutaman kerran munimisaikaan. Munien kuoriutumiseen kuluu 4–6 kuukautta. Kalliokilpikonna voi elää noin 30-vuotiaaksi.[1][2][3][4]

Kalliokilpikonnan kannan kokonaissuuruutta ei ole arvioitu, mutta se on laskeva ja laji luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Suurin uhka kannalle on pyydystäminen luonnosta lemmikkieläinkauppaan, vaikka laji on suojeltu CITES-sopimuksen liitteessä I[5]. Toinen merkittävä uhka on kallioisten elinympäristöjen häviäminen maastopalojen ja kallioiden louhimisen vuoksi.[1][3][4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Mwaya, R.T., Malonza, P.K., Ngwava, J.M., Moll, D., Schmidt, F.A.C. & Rhodin, A.G.J.: Malacochersus tornieri IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.1.2021. (englanniksi)
  2. a b Hannu Lehtonen (päätoim.): Maailman luonto: Eläimet: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, s. 227. Weilin+Göös, 2000. ISBN951-35-6505-X.
  3. a b c Bill Branch: Tortoises, Terrapins & Turtles of Africa, s. 78-81. Penguin Random House, 2012. ISBN 978-1-77007-463-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.1.2021). (englanniksi)
  4. a b c African pancake tortoise Smithsonian’s National Zoo. Viitattu 10.1.2021. (englanniksi)
  5. Malacochersus tornieri checklist.cites.org. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)