Kallinikoksen taistelu

Kallinikoksen taistelu käytiin vuonna 171 eaa. Rooman tasavallan ja Makedonian valtakunnan välillä. Taistelussa Makedonian kuningas Perseuksen joukot voittivat roomalaisen konsulin Publius Licinius Crassuksen komentaman armeijan. Kallikinos oli sodan ensimmäinen taistelu ja se oli seurausta Rooman sodanjulistuksesta Makedonialle ja kuningas Perseukselle.

Kallinikoksen taistelu
Osa kolmatta makedonialaissotaa
Päivämäärä: 171 eaa. Paikka: lähellä antiikin Larissaa, Thessalia Lopputulos: Makedonialaisten voitto
Osapuolet
Rooman tasavalta	Makedonian valtakunta
Komentajat
Publius Licinius Crassus	Kuningas Perseus
Tappiot
250 kaatunutta, 6 000 vankia (Plutarkhos), 2 200 kaatunutta ja 600 vankia (Livius)	60
Kolmannen makedonialaissodan taistelut Kallinikos - Pydna

Taustaa

Pääartikkeli: Kolmas makedonialaissota

Kolmas makedonialaissota syttyi keväällä 171 eaa. Makedonialaiset etenivät nopeasti Makedoniasta Thessaliaan valloittaen lukuisia Perrhaibian maakunnan kaupunkeja. Samaan aikaan roomalainen konsuli Publius Licinius Crassus eteni armeijansa kanssa Epeiroksesta Gomfoin kaupungin kautta Thessaliaan kohtaamaan Perseuksen armeija. Molemmat armeijat leiriytyivät lopulta parin kilometrin päähän toisistaan lähelle Larissaa.

Taistelu

Seuraavana aamuna Perseus päätti haastaa Crassuksen taisteluun ja eteni armeijansa kanssa vain parin kilometrin päähän roomalaisten leiristä ja ryhmitti joukkonsa Kallinikos-nimiselle (Callinicus) kukkulalle, jossa lopullinen taistelu käytiin.

Livius kertoo taistelun kulusta yksityiskohtaisesti: Roomalaiset eivät odottaneet makedonialaisten hyökkäystä ja yllättyivät suuresti nähdessään makedonialaisten etenevän kohti leiriään. Crassus käski muodostaa nopeasti raskaan jalkaväkensä linjaan leirin suojavallin taakse ja lähetti samalla kevytaseiset jalkaväki- ja ratsumiehet ulos leiristä kohtaamaan vihollinen. Roomalaisten oikeaa siipeä komensi Crassuksen veli ja se koostui italialaisesta ratsuväestä ja velites-joukoista. Vasenta siipeä ja kreikkalaisia apujoukkoja komensi taas Marcus Valerius Laevinus. Roomalaisten keskusta oli tribuuni Quintus Mucius Scaevolan johdossa. Linjan edessä oli vielä 500 apujoukkojen sotilasta ja lisäksi kauempana vasemman siiven takana oli reservissä 400 thessaliasta ratsumiestä.

Makedonian vasenta siipeä komensi Perseuksen liittolainen Kotys, ja se koostui hänen omasta traakialaisesta ratsu- ja jalkaväestään. Oikealla siivellä oli makedonialainen ratsuväki ja keskustassa Perseus itse, falangin valiokaartin ageman takana. Näiden eteen oli vielä asetettu 400 linko- ja keihäsmiestä.

Molempien armeijoiden lähes samanvahvuiset ratsuväki- ja kevyet jalkaväkijoukot iskivät yhteen. Makedonialaisten vasemmalla siivellä traakialainen jalkaväki iski yhteen italialaisten ratsumiesten kanssa. Seuranneessa kiivaassa taistelussa roomalaisten oikea siipi joutui sekasorron valtaan ja ajettiin pakoon. Samalla makedonialaisten keskustan hyökkäys pyyhkäisi roomalaisten kreikkalaiset liittolaiset pakoon ja työnsi heitä taaksepäin. Lopulta Crassus tajusi, että oli hävinnyt taistelun ja Rooman thessalialainen ratsuväki kutsuttiin tukemaan joukkojen vetäytymistä. He onnistuivat yhdessä Eumeneksen joukkojen kanssa muodostamaan tilapäisen linjan. Myös makedonialaisten muodostelmat olivat hajonneet taistelussa, ja hyökkäys vahvasti puolustettuun roomalaisten leiriin olisi aiheuttanut raskaita tappioita, joten Perseus ei lähtenyt hyökkäykseen. Roomalaiset menettivät taistelussa 2 200 miestä kaatuneina ja 600 vankeina, kun taas Liviuksen mukaan makedonialaisten tappiot olivat vain 60 miestä.

Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 168 eaa. Lucius Aemilius Pauluksen johtamat roomalaiset viimein löivät Perseuksen armeijan Pydnan taistelussa, päättäen kolmannen makedonialaissodan.

Lähteet

• H. H. Scullard: A History of the Roman World 753 to 146 BC. Routledge, 1991. ISBN 0415305047 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.9.2008). (englanniksi)
• N. G. L. Hammond: A History of Macedonia: 336–167 B. C. Oxford University Press, 1988. ISBN 0198148151 (englanniksi)