Kaksoissidos (sosiaalipsykologia)
Kaksoissidosilmaus[1] tarkoittaa viestiä, jossa yksilö tai ryhmä joutuu vastaanotetun viestin tulkinnoissa stressitilanteeseen niin, että kaikki vaihtoehdot osoittautuvat huonoiksi mutta valita pitää.[2] Lisäksi kaksoissidosilmauksessa on olennaista seuraavat seikat:
- Kun ihminen voi viestiä monilla kanavilla, esimerkiksi sanallisesti ja ei-sanallisesti, niin valinta on tehtävä niiden välillä. Esimerkiksi, kun sanat kertovat myönteisestä suhtautumisesta mutta viestittäjän olemus kertoo kielteisestä suhtautumisesta, niin kysymyksessä on kaksoissidosilmaus.
- Yhteenkin lauseeseen voi sisältyä kaksoissidosilmaus. Esimerkiksi muinaisten kreikkalaisten keksimä käsky ”älä tottele minua!” on kaksoissidosilmaus.
- Ulkopuolisen viestinnän seuraajan on mahdotonta havaita koko viestintätilannetta. Esimerkiksi työntekijä voi sanoa työtoverilleen ”sinä teit tuon hienosti” ja se on kaksoissidosilmaus. Kaksoissidosilmaukseksi kyseinen viesti muuttuu, kun tiedetään viestin lähettäjän pelkäävän, että kyseisen hienon työn tehnyt vie paikan häneltä ja viestin vastaanottaja arvelee tietävänsä kyseisen pelon.[3]
Kaksoissidosilmiötä ei sitten ole tilanteessa nimeltä ”ei voittomahdollisuutta”. Jos esimerkiksi riitatilanteessa toinen sanoo ”ota tai jätä mutta minä teen nyt näin”, niin se ei ole kaksoissidosilmaus. Myöskään oheisviestintä ja kaksoisviestintä eivät ole kaksoissidosviestintää. Esimerkiksi äiti voi lähettää tyttärelleen sanallisen oheisviestin ”kylläpä olet viehättävä”, sellaisella tavalla, että tytär selvästi tajuaa äidin tarkoittavan ”olet kauhea noita-akka”. Myös seurustelutilanteissa mies saattaa sanoa naiselle kaksoisviestin ”toinpa Intiasta komean maljakon, mennäänkö katsomaan sitä tuonne makuuhuoneeseen”, johon nainen voi vastata vaikka ”olen aina kiinnostunut itämaisista maljakoista”.[4] Kaksoissidosilmiö on myös eri asia kuin tangenttivastaus (eng. tangentialization). Esimerkiksi, kun lapsi tulee innostuneena näyttämään pihalta löytämäänsä sammakkoa, niin vanhemmat saattavat antaa siihen tangenttivastauksen: "Nyt menet heti pesemään kätesi ja katso kuinka olet liannut housusi". Siis lapsen yritys viestittää hienosta luontolöydöstä jää syrjään ja viestin lähettäjälle tulee rangaistuselämys. [5]
Kaksoissidosilmaukset voidaan jakaa positiivisiin ja negatiivisiin. Positiivinen kaksoissidosilmaus toteutuu silloin, jos vaikeasti ymmärrettävässä viestissä aukenee lopulta joku vitsi. Negatiivinen kaksoissidosilmaus on sellainen, joka lisää tuskaa.[6]
Kaksoissidosilmaukset ja aivopesu muokkaa
Kun aivopesun käsite tuli julkisuuteen 1950-luvulla Edward Hunterin[7] tutkittua Korean sotaveteraaneja, havaittiin kaksoissidosilmausten käytön olevan aivopesun tekniikoissa olennainen osa. Robert Liftonin työryhmä julkaisi kyseisistä tekniikoista tarkennetun raportin vuonna 1963.[8]
Kaksoissidosilmaukset ja politiikka muokkaa
Politiikassa kaksoissidosilmaukset ovat kautta aikojen olleet ja ovat yhä merkittävä käyttöalue. Georg Orwellin romaanimuotoinen kuvaus tästä asiasta on kuuluisa.[9] Suomessa julkaisi nimimerkki Simo Sakari vuonna 1979 kirjan nimeltä "Sivalluksia". Siihen oli koottu kuuluisuuksien lausahduksia, huudahduksia, älynväläyksiä ynnä muita sellaisia, joista valtaosa oli kaksoissidosilmauksia. Tekijäksi paljastui myöhemmin Urho Kekkonen, joka näin kertoi paljon pohdiskelleensa kaksoissidosilmausten käyttöä ja merkitystä politiikassa.[10]
Historia muokkaa
Muinaiset kreikkalaiset filosofit pohdiskelivat kaksoissidosilmausten merkityksiä. Ainakin huudahdukset "älä tottele minua" ja "minä valehtelen nyt" ovat heiltä aikakirjoihin jääneitä.[11] Matteuksen evankeliumin luvussa 23 on myös Jeesuksen jyrähdys lainopettajille ja fariseuksille: "Voi teitä, te sokeat oppaat! Te sanotte: 'Jos vannoo temppelin kautta, se ei merkitse mitään, mutta jos vannoo temppelin kullan kautta, vala on sitova'. Te sokeat typerykset! Kumpi on tärkeämpi, kulta vai temppeli, joka sen kullan pyhittää?" Tällaisia ilmauksia tutkiessaan Gregory Bateson ja hänen työryhmänsä huomasivat 1950-luvulla, että kaksoissidosilmauksilla on merkittäviä yhteyksiä skitsofrenian syntyyn.[6] Kun sitten havaittiin, että kaksoissidoksia ilmenee kommunikaatioissa yllättävän paljon, niin kyseinen teoria jäi jotenkin piiloon. Kuitenkin perhekommunikaatiota tutkinut M. S. Palazolin työryhmä julkaisi 1970-luvun puolivälissä seuraavan kaltaisia viestitysesimerkkejä syyllisyydentunteiden käsittelyssä: ”Auttaaksesi minua, sinun ei pidä tehdä mitään, mutta sinun olisi oltava se, mikä sinun olisi pitänyt olla.” Tällaiset viestit olivat selvästi yliedustettuina niin sanotuissa psykoosiperheissä.[12] 1980-luvun loppupuolella D. Roer ja D. Henkel saivat todistetuksi seuraavan teesin: ”Kaksoissidostilanteissa yksilö joutuu irtautumaan objektilogiikasta ja selviytymään ylitsepääsemättömistä ristiriidoistaan tulkitsemalla todellisuutta oman subjektivistisen logiikkansa mukaisesti. Subjektivistisessa logiikassa on sitten harhamaailmaan luisuminen merkittävän lähellä”.[13] Nykyisin kaksoissidosilmauksia pidetään merkittävänä syynä psyykkisen häiriön, psyykkisen pahoinvoinnin ja negatiivisesti poikkeavan käyttäytymisen syntymiselle.[14]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ CD-facta, 2005.
- ↑ Bateson, G., Jackson, D., Haley, J., & Weakland, J.: Toward a theory of Schizophrenia. Behavioral Science 1, 1956. (englanniksi)
- ↑ Harris, T.: Minulla menee hyvin, entä sinulla. Porvoo: Otava, 1975.
- ↑ Berne, E.: Kanssakäymisen kuviot. Jyväskylä: Gummerus, 1967.
- ↑ Roer, D. & Henkel, D. (1986) Psychish gestörte Subjektivität. Ein Ansatz auf der Basis der Tätigkeitspstychologie A. N. Leontsews. Jahrbuch des IMSF 10/1. (saksaksi)
- ↑ a b Ruesch, J. & Bateson, G.: Communication, the social matrix of psychiatry. New York: W.W. Norton, 1951. (englanniksi)
- ↑ Hunter, E.: Brainwashing. New York: Pyramid Books, 1956. (englanniksi)
- ↑ Lifton, R. J. Thought Reform and the Psychology of Totalism, New York: W.W. Norton & Co., Inc., 1963.(englanniksi)
- ↑ Orwell, G.: Nineteen eighty four, a novel. London: Secker & Warburg, 1949. (englanniksi)
- ↑ Simo Sakari (nimimerkki)& Tyrkkö, M. (toim.)Sivalluksia. Helsinki: Otava, 1979.
- ↑ Thesleff, H.,Anhava, T.,Hintikka, J.& Itkonen-Kaila,M (1981) Platonin teokset. Keuruu:Otava
- ↑ Palazzoli, M. S., Boscolo, L., Cecchin, G. & Prata, G.: Paradox and Counterparadox. New York: Jason Aronson, 1978. (englanniksi)
- ↑ Roer, D. & Henkel, D. (1986) Psychish gestörte Subjektivität. Ein Ansatz auf der Basis der Tätigkeitspstychologie A. N. Leontsews. Jahrbuch des IMSF 10/1. (saksaksi)
- ↑ Heiska, J.: Better mental health with 7x4-field, s. 26. Lambert Academic Publishing, 2016.