Avaa päävalikko

Kai Häggman (20. marraskuuta 1956 Helsinki, Suomi) on suomalainen historioitsija ja tietokirjailija. Hän toimii Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosenttina. Hän on kirjoittanut muun muassa WSOY:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historiikit ja päätoimittanut Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan.

Kai Häggman
Henkilötiedot
Syntynyt 20. marraskuuta 1956 (ikä 62)
Helsinki, Suomi
Ammatti historioitsija, tietokirjailija
Kirjailija
Tuotannon kieli suomi
Tyylilajit tietokirjallisuus
Aiheet kustannusalan ja kirjan historia
Palkinnot

Lauri Jäntin säätiön erityismaininta (2004)
WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto (2008)
Tietokirjailijapalkinto (2015)

Ehdokkuudet

Kanava-tietokirjapalkinto (2012)

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

UraMuokkaa

Häggman valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi 1987 ja Suomen ja Skandinavian historian tohtoriksi 1994.[1] Hänen väitöskirjansa Perheen vuosisata käsittelee perheen ihannetta ja sivistyneistön elämäntapaa 1800-luvun Suomessa.[2]

Häggman toimi 1988–1992 tutkijana Suomen Akatemiassa, 1992–1995 Renvall-instituutissa ja 1996–1997 Kansaneläkelaitoksella. Vuonna 1998 hän aloitti Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosenttina.[1]

Häggman oli 1998–2003 WSOY:n historiankirjoittaja.[1] Hän julkaisi tuona aikana kaksiosaisen WSOY:n 125-vuotishistorian. Siitä hän sai Lauri Jäntin säätiön erityismaininnan.[2][3] Vuosina 2004–2007 Häggman oli päätoimittamassa Suomalaisen arjen historia -kirjasarjaa.[1] Hänet palkittiin siitä vuonna 2008 WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnolla.[4]

Suomalaista kustannustoimintaa ja kirjakauppaa 1800-luvulta 2000-luvulle käsitteli Häggmanin vuonna 2008 julkiastu teos Paras tawara maailmassa.[2] Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historiikkia hän kirjoitti 2008–2014. Historiikki julkaistiin kahdessa osassa (2012 ja 2014).[1] Ensimmäisestä osasta Sanojen talossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan hän oli ehdokkaana Kanava-tietokirjatunnustuspalkintoon.[5] Häggman aloitti vuonna 2015 Suomen kirjailijaliiton historiankirjoittajana.[1] Samana vuonna hänet palkittiin Suomen tietokirjailijoiden Tietokirjailijapalkinnolla.[2]

TeoksetMuokkaa

  • Perheen vuosisata. Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa. Historiallisia tutkimuksia 179. Helsinki: , 1994.
  • Piispankadulta Bulevardille. WSOY:n historia 1878–1939. WSOY, 2001.
  • Avarammille aloille, väljemmille vesille. WSOY:n historia 1940–2003. WSOY, 2003.
  • Metsän tasavalta. Suomalainen metsäteollisuus politiikan ja markkinoiden ristiaallokossa 1920–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006.
  • Suomalaisen arjen historia 1–4. Weilin+Göös, 2006–2008.
  • Paras tawara maailmassa: suomalainen kustannustoiminta ja kirjakauppa 1800-luvulta 2000-luvulle. Otava, 2008.
  • Sanojen talossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012.
  • Pieni kansa, pitkä muisti. SKS talvisodasta 2000-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Kai Häggman 375 Humanistia. Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Viitattu 10.10.2017.
  2. a b c d Juha Vakkurille Tietokirjailijapalkinnot 24.10.2015. Like Kustannus Oy. Viitattu 10.10.2017.
  3. Rydman, Jan: Lyhyesti. Tieteessä tapahtuu, 2004, 22. vsk, nro 1, s. 56. Tieteellisten seurain valtuuskunta. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 10.10.2017.
  4. YLEn kulttuuritoimittaja WSOY:n palkittujen joukossa YLE Uutiset. 2.10.2008. Yleisradio. Viitattu 10.10.2017.
  5. Ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu Otavan kirjasäätiö. Viitattu 10.10.2017.