Kai Häggman

Kai Allan Häggman (20. marraskuuta 1956 Helsinki)[1] on suomalainen historioitsija ja tietokirjailija. Hän toimii Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosenttina. Hän on kirjoittanut muun muassa WSOY:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historiikit ja päätoimittanut Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan.

Kai Häggman
Henkilötiedot
Syntynyt20. marraskuuta 1956 (ikä 66)
Helsinki, Suomi
Ammatti historioitsija, tietokirjailija
Kirjailija
Tuotannon kielisuomi
Tyylilajit tietokirjallisuus
Aiheet kustannusalan ja kirjan historia
Palkinnot

Lauri Jäntin säätiön erityismaininta (2004)
WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto (2008)
Tietokirjailijapalkinto (2015)

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

UraMuokkaa

Häggman valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi 1987 ja Suomen ja Skandinavian historian tohtoriksi 1994.[2] Hänen väitöskirjansa Perheen vuosisata käsittelee perheen ihannetta ja sivistyneistön elämäntapaa 1800-luvun Suomessa.[3]

Häggman toimi 1988–1992 tutkijana Suomen Akatemiassa, 1992–1995 Renvall-instituutissa ja 1996–1997 Kansaneläkelaitoksella. Vuonna 1998 hän aloitti Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosenttina.[2]

Häggman oli 1998–2003 WSOY:n historiankirjoittaja.[2] Hän julkaisi tuona aikana kaksiosaisen WSOY:n 125-vuotishistorian. Siitä hän sai Lauri Jäntin säätiön erityismaininnan.[3][4] Vuosina 2004–2007 Häggman oli päätoimittamassa Suomalaisen arjen historia -kirjasarjaa.[2] Hänet palkittiin siitä vuonna 2008 WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnolla.[5]

Suomalaista kustannustoimintaa ja kirjakauppaa 1800-luvulta 2000-luvulle käsitteli Häggmanin vuonna 2008 julkaistu teos Paras tawara maailmassa.[3] Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historiikkia hän kirjoitti 2008–2014. Historiikki julkaistiin kahdessa osassa (2012 ja 2014).[2] Ensimmäisestä osasta Sanojen talossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan hän oli ehdokkaana Kanava-tietokirjatunnustuspalkintoon.[6] Häggman aloitti vuonna 2015 Suomen kirjailijaliiton historiankirjoittajana.[2] Samana vuonna hänet palkittiin Suomen tietokirjailijoiden Tietokirjailijapalkinnolla.[3]

TeoksetMuokkaa

  • Perheen vuosisata. Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa. Historiallisia tutkimuksia 179. Helsinki: , 1994.
  • Piispankadulta Bulevardille. WSOY:n historia 1878–1939. WSOY, 2001.
  • Avarammille aloille, väljemmille vesille. WSOY:n historia 1940–2003. WSOY, 2003.
  • Metsän tasavalta. Suomalainen metsäteollisuus politiikan ja markkinoiden ristiaallokossa 1920–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006.
  • Suomalaisen arjen historia 1–4. Weilin+Göös, 2006–2008.
  • Paras tawara maailmassa: suomalainen kustannustoiminta ja kirjakauppa 1800-luvulta 2000-luvulle. Otava, 2008.
  • Sanojen talossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012.
  • Pieni kansa, pitkä muisti. SKS talvisodasta 2000-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015.
  • Päänäyttämöllä : Suomen Kansallisteatterin 150 vuotta. Helsinki: Tammi, 2022. ISBN 978-952-04-3441-0.

LähteetMuokkaa

  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 235. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b c d e f Kai Häggman 375 Humanistia. Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Viitattu 10.10.2017.
  3. a b c d Juha Vakkurille Tietokirjailijapalkinnot 24.10.2015. Like Kustannus Oy. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 10.10.2017.
  4. Rydman, Jan: Lyhyesti. Tieteessä tapahtuu, 2004, 22. vsk, nro 1, s. 56. Tieteellisten seurain valtuuskunta. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 10.10.2017.
  5. YLEn kulttuuritoimittaja WSOY:n palkittujen joukossa YLE Uutiset. 2.10.2008. Yleisradio. Viitattu 10.10.2017.
  6. Ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu Otavan kirjasäätiö. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 10.10.2017.