Wikipedia

Kaarle Halme

suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja, kirjailija ja elokuvaohjaaja

Kaarle (Kaarlo) Albert Halme, sukunimi vuoteen 1888 Sundgren, kirjailijanimi Raju Halla[1] (4. joulukuuta 1864 Hämeenkyrö – 20. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja, näytelmä- ja romaanikirjailija ja myös elokuvaohjaaja.[2][3]

Kaarle Halme
Kaarle Halme.
Kaarle Halme.
Henkilötiedot
Koko nimi Kaarlo Albert Halme
Syntynyt4. joulukuuta 1864
Hämeenkyrö
Kuollut20. syyskuuta 1946 (81 vuotta)
Helsinki
Puoliso Hulda Olivia Sundell (1886–1944)
Näyttelijä
Aktiivisena 1888–1944
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elämäkerta

muokkaa

Kaarle Halmeen vanhemmat olivat maanviljelijä, maakauppias David Sundgren ja Eva Eufrosyne Uotila. Halme aikoi ensin virkamieheksi ja toimi 1883–1888 Turun lääninhallituksen ylimääräisenä kanslistina. Hän oli kuitenkin samoihin aikoihin alkanut esiintyä amatöörinäyttelijänä ja sai lopulta kiinnityksen 1888 Kaarlo Bergbomin Suomalaiseen Teatteriin. Halme saavutti mainetta sankariroolien esittäjänä – hän esiintyi muun muassa Kullervon, Daniel Hjortin, Othellon ja Wilhelm Tellin rooleissa. Hän esitti myös tukkilaissankari Turkkaa Teuvo Pakkalan laulunäytelmän Tukkijoella ensi-illassa 1899.[2]

Suomalaisessa teatterissa syntyneiden riitojen vuoksi Halme siirtyi 1903 vuodeksi Ruotsalaiseen Teatteriin. Vuosina 1904–1905 Halme toimi Viipurin Suomalaisen Maaseututeatterin johtajana. Halme teki vuonna 1903 aloitteen Tampereen Teatterin perustamisesta ja 10. toukokuuta 1904 tämä tapahtuikin. Halmeesta tuli teatterin ensimmäinen johtaja mutta hän erosi jo tammikuussa 1905 jouduttuaan riitaan teatterin johtokunnan kanssa. Lähdettyään Tampereelta Halme oli vuosina 1905–1907 kaunoluvun ja puhetaidon opettajana Helsingissä, ja vuonna 1907 hän oli perustamassa Helsinkiin Kansan Näyttämöä. Halme toimi sen ensimmäisenä johtajana vuodet 1907–1911.[3]

Vuonna 1912 Halme palasi Viipurin Suomalaisen Maaseututeatterin johtajaksi mutta tämäkin kausi päättyi kesken 1913. Yhdessä Eino Leinon kanssa Halme perusti 1912 Helsingin Seurasaaressa toimineen Helkanäyttämön. Leino ja Halme halusivat luoda tästä teatterista uudistavan vastavoiman Suomen Kansallisteatterille mutta Helkanäyttämö toimi vain lyhyen aikaa. Vuonna 1915 Halme perusti Näyttämö Kaarle Halmeen ja johti sitä vuoteen 1922 saakka. Halme sai valtion taiteilijaeläkkeen 1923 ja tämän jälkeen hän keskittyi näytelmien, romaanien ja omien muistelmiensa kirjoittamiseen.[2]

Halme ohjasi 1913–1914 neljä varhaista näytelmäelokuvaa, joihin hän teki käsikirjoituksen ja joissa hänen teatteriseurueensa esiintyi. Elokuvat olivat Nuori luotsi (1913), Verettömät (1913), Vieraalla maaperällä (1914) ja Kesä (1915). Elokuvat tuotti Lyyra Filmi,[4] jonka omisti Hjalmar V. Pohjanheimo, ja niitä esitettiin Pohjanheimon Lyyra-teatteriketjun elokuvateattereissa.lähde?

Halme kirjoitti kaikkiaan 43 näytelmää, joista osa oli pienimuotoisia seuranäyttämöitä varten tehtyjä kappaleita, esittäjinä lähinnä harrastajateatterit. Hänen romaaneistaan on tunnetuin vuonna 1925 ilmestynyt Kyläraittien kuningas,[3] josta Jorma Nortimo ohjasi 1945 samannimisen elokuvan.[5]

Halme oli naimisissa vuodesta 1886 lähtien Hulda Olivia Sundellin (1857–1944) kanssa.[3] Halme on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin samaan hautaan vaimonsa kanssa.[6][7]

Eino Leino kuvaa Suomalaisen kirjallisuuden historia-teoksessa vuodelta 1910 Kaarle Halmetta seuraavasti:

"Kaarle Halme, näyttelijä, teatterinjohtaja, aluksi realististen, hämäläistä kansan-elämää käsittelevien näytelmien Purimossa ja Mallassaunalla kirjoittaja, joiden huippuna on pidettävä hänen tottuneelle näyttämösilmällään hahmoteltua ja syvempään psykologiseen käsittelyyn tähtäävää murhenäytelmäänsä Murtuneita. Myöhemmissä näytelmissään, kuten Herran ääni ja Maattomat, hän on asettanut taiteensa nykyaikaisten sosialististen aatteiden palvelukseen, joita hän jo aikaisemminkin oli pienessä 1-näytöksisessään Mestari Garp käsitellyt."[8]

Näytelmiä

muokkaa
  • Mallassaunalla: näytelmällinen pikakuva 1:ssä näytöksessä. Otavan helppohintainen kirjasto n:o 43. Otava 1900
  • Purimossa: viisinäytöksinen näytelmä. Otavan helppohintainen kirjasto n:o 44. Otava 1900, 2. korjattu ja näyttämöä varten lyhennetty painos Seuranäytelmiä 202. Karisto 1917
  • Mestari Garp: yksinäytöksinen näytelmä. Uusmaalaisten edistysseurojen toimituksia 7. WSOY 1901
  • Murtuneita: nelinäytöksinen näytelmä. Otava, Kuopio 1903, 3. painos Seuranäytelmiä 203. Karisto 1917, 6. painos 1950
  • Herran ääni: kolminäytöksinen näytelmä. Otava 1906, 2. korjattu painos nimellä Kosken tarina. Seuranäytelmiä 210. Karisto 1920
  • Maattomat: kolminäytöksinen näytelmä. Otava 1909
  • Egyptin pimeys: kolminäytöksinen maalaisnäytelmä lauluineen. Näytelmäkirjasto n:o 75. Yrjö Weilin, Helsinki 1911, 2. painos Seuranäytelmiä 212. Karisto 1920, 1926
  • Jaakobin uni: yksinäytöksinen satiiri. Näytelmäkirjasto n:o 74. Yrjö Weilin, Helsinki 1911
  • Multa-aatelia: 3-näytöksinen huvinäytelmä. Näytelmäkirjasto n:o 76. Yrjö Weilin, Helsinki 1911, 3. painos nimellä Esa Pöllönkorpi: kolminäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 213. Karisto 1920, 4. painos 1933
  • Multa-aatelia 2. Pöllönkorven naamiaisyö: 3-näyt. huvinäytelmä. Näytelmäkirjasto n:o 84. Yrjö Weilin, Helsinki 1912, 2. painos nimellä Pöllokorven naamiaisyö: kolminäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 214. Karisto 1920
  • Multa-aatelia 3. Maisteri Pöllönkorpi: 3-näyt. huvinäytelmä. Näytelmäkirjasto n:o 87. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1912
  • Multa-aatelia 4. Kirkkopatruuna: 3-näyt. huvinäytelmä. Näytelmäkirjasto n:o 104. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1912
  • Häväistys: kolminäytöksinen näytelmä. Näytelmäkirjasto n:o 109. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1913
  • Kaksintaistelu: 3-näytöksinen näytelmä. Näytelmäkirjasto n:o 107. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1913, 2. painos Seuranäytelmiä 215. Karisto 1920
  • Korpi herää: yksinäytöksinen näytelmä. Näytelmäkirjasto n:o 111. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1913, 2. painos Seuranäytelmiä 234. Karisto 1923
  • Korpi liikkuu: yksinäytöksinen näytelmä. Näytelmäkirjasto n:o 113. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1913, 2. painos Seuranäytelmiä 236. Karisto 1924
  • Korpi nukkuu: yksinäytöksinen näytelmä. Näytelmäkirjasto n:o 110. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1913, 2. painos Seuranäytelmiä 233. Karisto 1923
  • Ennustus: yksinäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 173. Karisto 1914, 3. painos 1931
  • Korpi nousee: yksinäytöksinen näytelmä. Näytelmäkirjasto n:o 112. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1914, 2. painos Seuranäytelmiä 235. Karisto 1923
  • Naimisiin: yksinäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 174. Karisto 1914, 3. painos 1931
  • Turma: kolminäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 177. Karisto 1914, 3. painos 1927
  • Uhri: kolminäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 166. Karisto 1914, 2. korjattu painos 1920, 3. painos 1927
  • Aamukellot: yksinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 190. Karisto 1915
  • Kyöpeli: yksinäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 181. Karisto 1915, 3. painos 1951
  • Nainen sen tietää: kolminäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 217. Karisto 1920, 2. painos 1948
  • Kuningas ja suomalainen linnanneito. 1922
  • Kuningas Teivas, Pirkkalan valtias: nelinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 222. Karisto 1922
  • Harjoitushetki Himppulassa: yksinäytöksinen sankaripila. Seuranäytelmiä 230. Karisto 1923
  • Preerian prinsessa: 3-näytöksinen huvinäytelmä. Werner Söderström oy:n näytelmäsarja 78. WSOY 1923 (salanimellä Raju Halla)
  • Kaksi lupausta: kolminäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 293. Karisto 1926
  • Onnen veräjä: kolminäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 289. Karisto 1926
  • Neidon ryöstö: kolminäytöksinen huvinäytelmä. Gummeruksen näytelmiä n:o 24. Gummerus 1927
  • Leijona irrallaan: yksinäytöksinen näytelmä. Gummeruksen näytelmiä n:o 27. Gummerus 1930
  • Kilisevät kulkuset: yksinäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 315. Karisto 1931
  • Onnen hyrrä: kaksinäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 317. Karisto 1931
  • Toivottelujen päivänä: kaksinäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 318. Karisto 1931
  • Ilmipakana: yksinäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 329. Karisto 1932
  • Korven kohu: yksinäytöksinen huvinäytelmä. Näytelmäkirjasto 12. Satakunnan kirjateollisuus, Pori 1933
  • Puijarityttö: yksinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 391. Karisto 1933
  • Lemmenlulla: kaksinäytöksinen huvinäytelmä. Seuranäytelmiä 402. Karisto 1935
  • Eikö nainen voi kosia?: yksinäytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 432. Karisto 1936
  • Idän myrkkyä. 1937
  • Murskattuja aitoja: 3-näytöksinen näytelmä. Seuranäytelmiä 447. Karisto 1944
  • Veto: 1-osainen näytelmä. Seuranäytelmiä 470. Karisto 1946 [9]

Elokuvakäsikirjoitukset

muokkaa

Radiokuunnelmia

muokkaa
  • Herra Murjon radio
  • Farmari ja Mari-Far 1931
  • Leenu 1931
  • Pääsiäistrulli 1932
  • Teoistaan mies tutaan 1932
  • Lemmon veitikka 1933
  • Satamaan tullessa 1935
  • Kosinta 1936
  • Musta korpraali 1937
  • Juhannusmorsian 1938 [9]

Muita teoksia

muokkaa
  • Valkoinen hirvi: romaani. Karisto 1914
  • Opas seuranäyttelijöille ja seuranäytelmien toimeenpanijoille. Näytelmäkirjasto n:o 20. Yrjö Weilin, Helsinki 1905, 3. painos nimellä Seuranäyttämö-opas: työväenyhdistyksiä, nuorisoseuroja, raittiusseuroja y.m. iltamatoimitsijoita varten. Seuranäytelmiä 216. Karisto 1920, 4. painos 1929
  • Kyläraittien kuningas: satakuntalainen kertomus. Otava 1925
  • Silmukorven nuori Epra: satakuntalainen kertomus. Otava 1925
  • Arkadia: elämäni kuvia maailmaa kuvastelevilta palkeilta kansallisen kevättunnelman ajoilta. Otava 1928
  • Juhlaruno Tampereen kauppaseuran 50-vuotiseen juhlaan maaliskuun neljäntenätoista 1936. Tampereen kauppaseura, Tampere 1936
  • Taistelu ehjästä elämästä: romaani. Otava 1944, uusi painos Tiberius kirjat, Valkeakoski 2017
  • Suurtekojen mies: kuvauksia suomalaisen talonpojan Aatu Kärjen lahjoitus-, avustus- ja valistustoiminnasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Otava 1945

Suomennoksia

muokkaa
  • Seikkailu jalkamatkalla: viisinäytöksinen laulunäytelmä; C. Hostrupin jälkeen mukaellut Kaarle Halme. säveltänyt Otto Kotilainen. Näytelmäkirjasto n:o 17. Yrjö Weilin, Helsinki 1905, 3. painos Teatterikirjasto 5. Karisot 1929
  • Gerhart Hauptmann: Kankurit: 5:si näytöksinen näytelmä 1840-luvulta. Näytelmäkirjasto n:o 23. Yrjö Weilin, Helsinki 1906
  • August Strindberg: Kaarle XII: viisikuvaelmainen näytelmä. Yrjö Weilin & Kumpp., Helsinki 1910
  • Gustaf af Geijerstam: Junula ja Tanula: 3-näytöksinen laulunäytelmä (kansannäytelmä); mukaellen suomentanut Kaarle Halme. Näytelmäkirjasto n:o 73. Yrjö Weilin, Helsinki 1911, 2. p. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1913, 5. p. 1927, 6. painos Seuranäytelmiä 521. Karisto 1950

Aiheesta muualla

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Kaarle Halme Kirjasampo.fi. Viitattu 2.4.2023
  2. ↑ a b c Aikalaiskirja 1934
  3. ↑ a b c d Kaarle Halme, Biografiasampo.fi. Viitattu 2.4.2023
  4. ↑ Kaarle Halme Elonet.
  5. ↑ Kyläraittien kuningas Elonet.
  6. ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku (Kaarlo Albert Halme) Hautahaku.fi. Viitattu 20.9.2024.
  7. ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku (Hulda Olivia Halme) Hautahaku.fi. Viitattu 20.9.2024.
  8. ↑ Eino Leino, Suomalaisen kirjallisuuden historia Yrjö Weilin & Kumpp., Helsinki, 1910. (Gutenberg.org)
  9. ↑ a b c Kirjasampo: Kaarle Halme
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaarle_Halme&oldid=22646356”