Avaa päävalikko

Kaaranneskosken masuuni (käytetty myös nimiä Kaaraneksen masuuni tai Kaaraneskosken masuuni) toimi Pellossa Miekojärven itäpuolella, Miekojärven ja Vähä Vietojärven välisen kanavan rannalla noin 350 metriä itään nykyisestä Kaaranneskosken voimalaitoksesta. Masuuni oli toiminnassa vuosina 1805–1807.[1]

Pajalan Köngäksen ruukin omistanut ruukinpatruuna Erik Christiernin osti Kaaraneksen tilan 1795 ja myi sen 1803–1804 Olof Ekströmille joka rakensi sitten masuunin 1804–1805. Masuunin toiminta-aika ji lyhyeksi sillä sen laattakivistä muurattu uuni hajosi jo vuonna 1806 ja masuunin käyttö loppui talouden taantuman ja sotien vuoksi 1807. Masuunin tuotaamia rautaharkkoja kuljetettiin poroilla Kaaraneksesta Turtolaan reittiä joka tunnetaan kansanperinteessä ja kirjallisuudessa nimillä Kalttitie tai Malmitie. Turtolasta harkot päätyivät Svansteinin ruukille.[1]

Masuunista on jäänteinä Kaaraneksen kankaalla rakennusten pohjia ja hiilimiiluja. Miiluissa tuotettiin masuunin ja pajojen tarvitsemat puuhiilet. Lähiseuduilta löytyy myös masuunin toimintaan liittyneitä malmin ottopaikkoja, hiilimiiluja ja potaskanvalmistuspaikkoja.[1]

LähteetMuokkaa