Kaarlo Johannes Valle
Kaarlo Johannes Valle (29. lokakuuta 1887 Jääski – 29. syyskuuta 1956 Turku) oli suomalainen entomologi.[1][2] Hän kirjoitti useita tieteellisiä artikkeleita ja kirjoja, kuten Vanamo-seuran julkaiseman kirjasarjan Suomen perhosista.[3]
Elämäkerta muokkaa
K. J. Valle oli Johannes (Jussi) Wallen ja Fanny Adolfina Wallen (o.s. Lindblad) ainoa lapsi. Valle syntyi Jääskessä vuonna 1887. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin lyseosta vuonna 1907.[1] Filosofian kandidaatin tutkinnon Valle suoritti vuonna 1914, jonka jälkeen hän siirtyi Kotkan suomalaisen yhteiskoulun luonnontieteen, maantieteen ja kemian opettajaksi. Tässä virassa Valle toimi vuosina 1915–1919.[1][2] Kotkasta Valle siirtyi Helsinkiin, jossa hän toimi nykyisen Kalatalouden keskusliiton edeltäjän ja Tietosanakirja Oy:n palveluksessa sekä Helsingin yliopiston eläinmuseossa.[2]
Vuonna 1922 Valle vastaanotti viran eläintieteen assistenttina Turun yliopistossa, jossa hänen työhönsä kuului kurssien pidon ohella myös hyönteiskokoelman kartuttaminen. Vuonna 1927 Valle suoritti lisensiaatin tutkinnon ja samana vuonna myös tohtorin tutkinnon. Samalla hän myös siirtyi hoitamaan eläintieteen apuopettajan tehtäviä, tosin vain seuraavaan vuoteen asti. Vuonna 1928 Valle nimitettiin eläintieteen dosentiksi Turun yliopistoon, ja vuonna 1933 hän sai dosentin arvon myös Helsingin yliopistosta.[2] Sinne hänet nimettiin myös hoitamaan eläintieteen v.t. professuuria vuonna 1938.[1] Kun eläintieteen professori W. M. Linnaniemi jäi eläkkeelle 1943, kutsuttiin Valle takaisin Turkuun hoitamaan avautunutta virkaa. Valle oli myös merkittävä hahmo Turun eläin- ja kasvitieteellisen seuran toiminnassa.[2] Hän toimi myös seuran puheenjohtajana vuosina 1952–1955.[4]
Valle oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran hän avioitui Tampereella 8. kesäkuuta 1916 Suoma Sofia Laition kanssa (1888–1979), josta tuli Turun yliopiston kasvitieteellisen laitoksen amanuenssi vuonna 1922. Liitto päättyi kuitenkin eroon 1937. Toisen kerran Valle meni naimisiin seuraavana vuonna, 30. toukokuuta 1938, Turussa Ida Irene Oksasen (1907–1966) kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta Vallelle syntyi kaksi poikaa (Osmo, s. 1917 ja Jorma, s.1919) ja toisesta yksi tytär (Varpu-Leena, s. 1940).[5][1]
Hyönteiskokoelmat muokkaa
Vallen erityisesti sudenkorentoja sisältävä hyönteiskokoelma on nykyään Luonnontieteellisen keskusmuseon hallinnassa, jolle se lahjoitettiin vuonna 1958.[6]
Julkaisut (valikoima) muokkaa
K. J. Valle kirjoitti muun muassa seuraavat Vanamon julkaisemat teokset:[3]
- Valle, K. J. 1922: Suomen sudenkorennoiset. Otavan hyönteiskirjasia n:o 2. 83 s., 35 kuvaa. Otava, Helsinki.
- Valle, K. J. 1935: Suurperhoset, Macrolepidoptera, I Päiväperhoset, Diurna. 174 s., 70 kuvaa, 11 kuvataulua. WSOY, Porvoo—Helsinki.
- Valle, K. J. 1937: Suurperhoset, Macrolepidoptera, II Kiitäjät, Sphinges, ja Kehrääjät, Bombyces. 116 s., 31 kuvaa, 13 kuvataulua. WSOY, Porvoo—Helsinki.
- Valle, K. J. 1940: Suurperhoset, Macrolepidoptera, III Yökköset, Noctuae. 484 s., 36 kuvaa, 32 kuvataulua. WSOY, Porvoo—Helsinki.
- Valle, K. J. 1946: Suurperhoset, Macrolepidoptera, IV Mittarit, Geometrae. WSOY, Porvoo—Helsinki.
- Valle, K. J. 1952: Sudenkorennot Odonata. WSOY, Porvoo—Helsinki.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Lakkakorpi, Aarne: Wallen suku, s. 65–66. Omakustanne. Kuopio: Aarne Lakkakorpi, 1940. Kirja tiff-kuvina.
- ↑ a b c d e Saalas, Uunio: Personalia Kaarlo Johannes Valle in memoriam. Hydrobiologia, 1958, 12. vsk, nro 1, s. 79–82. Artikkelin maksullinen verkkoversio (PDF). (saksaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Mänttäri, Juhani: Vanamon julkaisutoiminta 15.10.2010. Suomen Biologian Seura Vanamo. Arkistoitu 30.8.2008. Viitattu 20.10.2010.
- ↑ Haahtela, Ilpo: Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura ry 80 vuotta 2003. Turun eläin- ja kasvitieteellinen seura. Arkistoitu 12.2.2005. Viitattu 20.10.2010.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 782. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Silfverberg, Hans: Acquired collections 23.4.2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Arkistoitu 13.3.2013. Viitattu 20.10.2010. (englanniksi)