K. J. Juuti
Kustaa Jonatan (K. J.) Juuti (23. maaliskuuta 1855 Tohmajärvi – 23. tammikuuta 1911 Joensuu) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija. Hän käytti nimimerkkiä Koito.[1]
K. J. Juuti kävi Siitoisten kansakoulua Sortavalassa ja oli sitten pari vuotta kauppa-apulaisena Puhoksessa. Hän aloitti opinnot Jyväskylän seminaarissa 1873. Juuti toimi opettajana Hammaslahden koulussa 1877-1905. Erottuaan opettajan toimestaan Juuti asui Joensuussa.[2] Hänen poikansa oli Yrjö Juuti.
Teoksia muokkaa
- Suomen maantiede: kansakouluja varten. Weilin & Göös 1881
- Lukukirja yleisessä historiassa, koulutoimen ylihallituksen vahvistamain mallikurssien johdolla kansakouluja varten. Weilin & Göös 1884
- Karjalan kankahilta: Viiden veljen tyttäret, Pajarin tytär, Siirnitsa, Pyhäsaari, Kolinvuorelta. Gummerus 1884
- Karjalan kankahilta, kertoelmia: Oppipojan kertomus, Mannisten kaupunki, Kaksi hirttoyritystä. Hagelberg, Tampere 1889 (nimimerkillä Koito)
- Pappiparka. Matti Kurikka, Viipuri 1889 (nimimerkillä Koito)
- Nimimerkillä Koito useita kirjoituksia Matti Kurikan toimittamassa Elämä -lehdessä 1907.[3]
Aiheesta muualla muokkaa
- Vapaasti ladattavia Koiton (Kustaa Juutin) e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta
Lähteet muokkaa
- ↑ Juuti, Kustaa Jonatan. Jyväskylän seminaari 1863-1937. Muistojulkaisu. Toimittaneet J. M. Mikkola, Artturi Leinonen, Sulo Rekola. Helsinki 1937,348.
- ↑ Kuollut.. Karjalatar, 24.1.1911.
- ↑ Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli - Kustaa Jonatan Juuti (Arkistoitu – Internet Archive)