Avaa päävalikko

Köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris) on hortensioiden sukuun kuuluva köynnöskasvi, joka luokitellaan Hydrangea anomala-lajin alalajiksi. Sitä pidetään toisinaan omana lajinaan Hydrangea petiolaris.

Köynnöshortensia
Köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Cornales
Heimo: Hortensiakasvit Hydrangeaceae
Suku: Hortensiat Hydrangea
Laji: anomala
Alalaji: petiolaris
Kolmiosainen nimi

Hydrangea anomala subsp. petiolaris
(Siebold & Zucc.) E.M. McClint.[1]

Synonyymit
  • Hydrangea petiolaris Siebold & Zucc.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Köynnöshortensia Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Köynnöshortensia Commonsissa

Köynnöshortensia kiinnittyneenä talon seinään.

Sisällysluettelo

Levinneisyys ja kasvupaikatMuokkaa

Köynnöshortensia kasvaa alkuperäisenä Japanissa, Sahalinissa ja Korean niemimaalla.[2] Sen luonnonvaraisia kasvupaikkoja ovat tuoreet ja kosteat, keski- tai runsasravinteiset havu- ja lehtimetsät.[3]

KuvausMuokkaa

Köynnöshortensia voi kasvaa yli 10 metrin korkuiseksi. Sen haaroissa on kiipimäjuuria, joilla se kiinnittyy esimerkiksi puunrunkoihin tai kallioihin. Lehtilapa on 4–10 cm pitkä, leveänpuikea ja lyhytsuippuinen, hammaslaitainen ja päältä melkein kalju. Alapuoli on suonihangoista tavallisesti karvainen. Tyvi on pyöreä tai herttatyvinen. Kukinto on litteä, 15–25 cm leveä tasohuiskilo. Kukintojen reunoissa on noin 30 mm leveitä valkoisia neuvottomia laitakukkia. Kaksineuvoiset kukat ovat pieniä.[3][4]

Suomessa köynnöshortensia kasvaa yleensä 3–5 metrin korkuiseksi ja sen kukinta-aika on yleensä heinäkuusta syyskuuhun.[4]

KäyttöMuokkaa

Koristekasvina köynnöshortensia menestyy puolivarjoisessa tai varjoisessa paikassa tuoreehkossa, multavassa, runsasravinteisessa ja hapahkossa maassa. Sitä voidaan kasvattaa köynnöksenä kiipeilemään puihin, kiviin, muureihin tai seiniin tai vapaasti kasvavana pensasmaisena yksilönä. Istutuksen jälkeen se on hidaskasvuinen. Suomessa köynnöshortensia menestyy vyöhykkeillä I–III.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  2. Hydrangea anomala subsp. petiolaris www.mobot.org. Viitattu 29.7.2011.
  3. a b L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P.M.A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
  4. a b c Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa