Köpi Luoma
Köpi Oskari Luoma (27. tammikuuta 1924 Ilmajoki[1] – 15. huhtikuuta 1992 Seinäjoki[2]) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka toimi Suomen Pientalonpoikien Puolueen (SPP, myöhempi Suomen Maaseudun Puolue) ensimmäisenä puoluesihteerinä vuosina 1959–1960.
Köpi Luoman vanhemmat olivat maanviljelijä Jaakko Luoma ja Martta Fossi. Luoma kävi Jokioisten maamieskoulun.[2] Hän osallistui jatkosotaan vuosina 1943–1944 alikersanttina Kevyen patteristo 24:n eli niin sanotun Aallon patteriston mukana toimien taistelulähettinä ja tähystysaliupseerina.[2][1] Sodan jälkeen Luoma toimi maanviljelijänä Ilmajoella ja vuosina 1950–1955 Siikajoella, jossa hänet valittiin Maalaisliiton edustajana kunnanvaltuustoon. Vuosina 1955–1958 hän oli Asutusliiton järjestösihteerinä ja 1958–1959 liiton lehden Oman Maan levikkipäällikkönä.[2]
Luoma tuki Veikko Vennamoa tämän pyrkiessä Maalaisliiton puheenjohtajaksi vuonna 1956.[3] Kun Suomen Pientalonpoikien Puolue perustettiin Vennamon johdolla helmikuussa 1959, Luoma valittiin sen ensimmäiseksi puoluesihteeriksi.[3][4] Luoma organisoi nopeatahtisen puolueosastojen perustamisen.[2] Hän oli vuonna 1959 jonkin aikaa myös puolueen pää-äänenkannattajan Pientalonpojan vt. päätoimittajana.[5]
Luoma riitautui pian Vennamon kanssa ja erosi puoluesihteerin paikalta vuoden 1960 kunnallisvaalien jälkeen.[3][4] Hän siirtyi Haapajärvellä julkaistun SPP:n Pohjois-Suomen puoluelehden Maaseudun Sanomien päätoimittajaksi, missä tehtävässä hän oli vuoteen 1962.[6][3][4][2] Maaseudun Sanomien ympärille syntyi Luoman ja Rieti Partasen johtama Vennamon vastainen, ”köpiläisyydeksi” kutsuttu puolueen sisäinen oppositioliike, joka sai tukea Maalaisliitolta.[7][3][4] Luoman Maaseudun Sanomat tuki puolueen linjasta poiketen Urho Kekkosen uudelleenvalintaa vuoden 1962 presidentinvaaleissa.[6] Vennamo veti tukensa pois lehdeltä, joka ajautui konkurssiin, ja tämän seurauksena Luoman tukijat joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin.[3] Vuoden 1962 eduskuntavaaleissa SPP:n oppositio asetti omia ehdokkaita vaaliliitoissa Maalaisliiton kanssa. Luoma oli ehdolla Oulun läänin vaalipiirissä ”Maalaisliiton vaaliliitto ja SPP:n kansanvaltainen linja” -nimisellä ehdokaslistalla mutta ei tullut valituksi.[3][4]
Myöhemmin Luoma piti kirjanmyyntitoimistoa Haapajärvellä ja Seinäjoella. Hän oli Rintamamiesveteraanien Liiton Vaasan piirin puheenjohtaja vuosina 1972–1974 ja Seinäjoen rintamamiesyhdistyksen puheenjohtaja 1975–1982 ja 1986–1989.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Suomen rintamamiehet 1939–45: 2. Div., s. 592. Etelä-Suomen kustannus Oy, Lieto 1975.
- ↑ a b c d e f g Jaakko Luoma (J. Lu.): Luoma Köpi Oskari, s. 355–356 teoksessa Eteläpohjalaisia elämäkertoja III: Täydennysosa A–Ö. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto, Seinäjoki 1994.
- ↑ a b c d e f g Aarni Virtanen: Vennamo: Mies ja hänen puoleensa, s. 56, 96, 102–103, 116. Art House, Helsinki 2018.
- ↑ a b c d e Kari Hokkanen: Maalaisliitto–Keskustan historia 4: Kekkosen Maalaisliitto 1950–1962, s. 461, 463, 530. Otava, Helsinki 2002.
- ↑ Suomen lehdistön historia 7: Hakuteos Savonlinna–Övermarks tidning, s. 67–68. Kustannuskiila, Kuopio 1988.
- ↑ a b Suomen lehdistön historia 6: Hakuteos Kotokulma–Savon lehti, s. 133. Kustannuskiila, Kuopio 1988.
- ↑ V Savon poliittinen ilmasto Savon historia. Osa teosta Savon historia VI: Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945–2000 (Erkki Kinnunen, Eino Lyytinen, Hannu Soikkanen & Teppo Vihola), Savon säätiö, Mikkeli 2006. Viitattu 20.4.2023.