Käytäntö
Käytäntö voi tarkoittaa yleisessä kielenkäytössä käytännöllistä elämää, todellisuutta (teorian vastakohtana) tai käytössä olevia menettelytapoja.
Filosofi Edward Craig on katsonut, että käytännön käsite kävi 1900-luvulla yhä keskeisemmäksi filosofisessa keskustelussa.[1] Tutkimus alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota inhimilliseen toimintaan. Käytäntö on keskeinen käsite erityisesti pragmatismissa. Filosofi Sami Pihlströmin mukaan pragmatistit korostavat käsitystä ihmisestä olentona, joka on kiinnittynyt todellisuuteen monenlaisten käytäntöjen kautta. Filosofiset ongelmat nähdään pragmatismissa käytäntöön liittyvinä, ”käytäntöpitoisina”.[2]
Lähteet
muokkaa- Pihlström, Sami & Kristina Rolin & Floora Ruokonen (toim.): Käytäntö. (Suomen filosofisen yhdistyksen tutkijakollokvio Helsingissä 10.–11.1.2002) Helsinki: Yliopistopaino, 2002. ISBN 951-570-531-2
Viitteet
muokkaa- ↑ Craig, Edward: The Mind of God and the Works of Man. (1. painos 1987) Oxford: Clarendon Press, 1996. ISBN 0-19-823682-4
- ↑ Pihlström 2001, s. 14.