Kääriäisvenhokas
Kääriäisvenhokas[2], aikaisemmalta nimeltään kääriäisyökkönen, (Earias clorana) on melko pieni, valkovihreä perhoslaji. Vanhassa kirjallisuudessa se tunnetaan viherkehrääjänä.
Kääriäisvenhokas | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
Heimo: | Venhokkaat Nolidae |
Alaheimo: | Kääriäisyökköset Eariadinae |
Suku: | Earias |
Laji: | clorana |
Kaksiosainen nimi | |
Earias clorana |
|
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaEtusiivet ovat vihreät ja ainoastaan etureunastaan leveästi valkeat, joskin vihreän sävy vaihtelee hieman yksilöittäin. Muuta kuviointia etusiivissä ei ole. Takasiivet ovat valkeat, kärkiosastaan yleensä vihertävät. Pää on valkoinen, keskiruumis vihreä ja takaruumis harmahtava. Tuntosarvet ovat ruosteenruskeat. Siipiväli on 19–23 mm.[3][4][5][6]
Kääriäisvenhokkaan voi sekoittaa lähinnä tammikääriäiseen (Tortrix viridana).
Levinneisyys ja lentoaika
muokkaaKääriäisvenhokas on enimmäkseen eurooppalainen laji, jonka elinalue ulottuu Pohjois-Afrikasta ja Espanjasta Keski-Euroopan poikki Baltiaan ja edelleen Länsi-Siperiaan.[5] Suomessa levinneisyys rajoittuu etelä- ja lounaisrannikolle, joskin jopa Vaasan korkeudelta tunnetaan vanhoja havaintoja. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena toukokuun lopulta heinäkuun alkuun.[7]
Elinympäristö ja elintavat
muokkaaKääriäisvenhokas on kosteiden ja pensaikkoisten metsänreunojen, soiden, rantojen ja kulttuuriympäristöjen asukki. Se on tyypillisesti laji, jonka tapaa helpommin toukkana kuin aikuisena, eikä sitä yleensä tavata varsinaisen elinympäristön ulkopuolella. Perhoset ovat lennossa muutamien tuntien ajan alkuillasta, etelämpänä usein jo iltapäivällä. Molemmat sukupuolet lentävät valolle, mutta harvakseltaan ja yleensä valolle tulee vain yksittäisiä yksilöitä ja naaraat tulevat koiraita harvemmin. Sen sijaan kääriäisvenhokas tulee mielellään makealle syötille. Saattaa olla, että perhoset syövät kirvojen erittämää mesikastetta kasvien lehdiltä.[5]
Naaras munii usean päivän aikana 80–100 munaa, jotka se asettelee lehtien alapinnoille pensaiden latvuksiin. Toukat elävät erakkoina tai parin yksilön ryhminä ja piilottelevat yhteensitomiensa lehtien muodostamassa suojassa. Toukat ovat täysikasvuisia heinä-elokuun taitteessa ja rakentavat vaalean, venemäisen, noin 15 mm pitkän kotelokopan oksan sivuun. Kotelo talvehtii.[5]
Ravintokasvi
muokkaaToukka syö eri pajulajien lehtiä.
Lähteet
muokkaa- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kääriäisvenhokas – Earias clorana Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Suomen perhostutkijain seura (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/earias_clorana.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?id=3309
- ↑ a b c d Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 323–325
- ↑ http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/nolidae/clorana.html
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomen Perhoset: Kääriäisvenhokas
- toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- lepidoptera.pl[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)