Wikipedia

Kääpiömiekkavalas

Kääpiömiekkavalas eli hoikkapallopää[3] (Feresa attenuata) on huonosti tunnettu delfiinilaji. Sillä on hoikka, sikarinmuotoinen ruumis, joka kaventuu pyrstöevään päin. Pää on pyöreä ja tylppä, eikä sillä ole delfiineille tyypillistä kuonoa. Kääpiömiekkavalaan väri on tummanharmaasta mustaan, sen kyljet ovat vaaleammat, ja sillä on tumma ”viitta” selässä. Sen huulet ovat valkoreunaiset ja sen kohtalaisen pitkät evät ovat reunoiltaan pyöristyneet. Lajilla on pituutta 214–259 senttimetriä.[4]

Kääpiömiekkavalas
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hammasvalaat Odontoceti
Heimo: Delfiinit Delphinidae
Suku: Kääpiögrindvalaat
Feresa
Gray, 1870
Laji: attenuata
Kaksiosainen nimi

Feresa attenuata
Gray, 1874

Synonyymit
  • Delphinus intermedius (Gray, 1827)[2]
  • Grampus intermedius (Gray, 1843)[2]
  • Orca intermedia (Gray, 1846)[2]
  • Feresa occulta Jones and Packard, 1956[2]
Kääpiömiekkavalaan levinneisyys.
Kääpiömiekkavalaan levinneisyys.
Katso myös

  Kääpiömiekkavalas Wikispeciesissä
  Kääpiömiekkavalas Commonsissa

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto piti vuodesta 2008 kääpiömiekkavalasta puutteelisesti tunnettuna, mutta vuonna 2018 se muutti uhanalaisuusluokituksen elinvoimaiseksi. Vaikka laji tunnetaan edelleen huonosti, siihen ei vaikuta kohdistuvan laajamittaisia uhkia. Lisäksi se on luonnollisesti melko harvinainen laji.[5]

Kääpiömiekkavalas tunnettiin aluksi vain kahdesta pääkallosta, toinen vuodelta 1827 ja toinen vuodelta 1874. Vasta vuonna 1952 nähtiin elävä yksilö Taijissa Japanissa. Senegalissa pyydystettiin ja tapettiin kääpiömiekkavalas vuonna 1958. Seuraava löytö tehtiin vuonna 1963 Japanista, kun 14 yksilön parvi pyydystettiin ja vietiin Iton akvaarioon. Valaat kuolivat 22 päivän aikana, kun ne yhtä lukuun ottamatta kieltäytyivät syömästä. Samana vuonna Havaijilla nähtiin 50 yksilön parvi, josta yksi pyydystettiin elävänä. Sitä pidettiin tutkittavana Oahun saarella.[3][6] Viides havainto elävästä kääpiömiekkavalaasta tehtiin Costa Ricassa. Se tapettiin vahingossa sen jäätyä tonnikalanuottaan. Keväällä 1969 elävä yksilö harpunoitiin Saint Vincentissä. Myöhemmin samana vuonna nähtiin parvi Intian valtamerellä, ja se oli ensimmäinen kerta, kun niitä ei tapettu tai pyydystetty.[6]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Feresa attenuata IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Feresa attenuata Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 3.6.2018. (englanniksi)
  3. ↑ a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset, s. 1325. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3
  4. ↑ Pygmy killer whale Arkive. Wildscreen. Arkistoitu 20.5.2018. Viitattu 3.6.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Braulik, G.: Feresa attenuata The IUCN Red List of Threatened Species. 2018. IUCN. Viitattu 22.11.2018. (englanniksi)
  6. ↑ a b Pygmy killer whales in Hawai‘i Cascadia Research. Viitattu 3.6.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kääpiömiekkavalas&oldid=21453305”