Juutinrauman tulli
Juutinrauman tulli (tansk. Øresundstolden) on Eerik Pommerilaisen vuonna 1429 aloittama käytäntö, jossa Tanska keräsi kaikelta Juutinrauman läpikulkevalta laivaliikenteeltä maksuja. Alkuaikoina maksu oli sama kaikille laivoille, mutta vuodesta 1567 alkaen se perustui laivan rahdin arvoon. Tanskan valtio sai kolmanneksen tuloistaan 1500- ja 1600-luvuilla näistä tulleista. Tullimaksu kerättiin Helsingörissä ja sitä varten rakennettiin Kronborgin linna 1420-luvulla. Linnan tykeillä voitiin upottaa laivat, jotka yrittivät ohittaa maksamatta tullia. Vuonna 1857 Tanska joutui lopettamaan tullin keruun kansainvälisen painostuksen seurauksena. Yhdysvallat oli kieltäytynyt maksamasta tullia vuonna 1855. Tullauskirjat ovat säilyneet ja ne ovat nykyään tärkeä lähde historian tutkimukselle. Esimerkiksi Suomen edustalla haaksirikkoutuneen Vrouw Marian lasti on saatu selville Juutinrauman tullausasiakirjoista.[1]
Juutinrauman tulli aiheutti useita konflikteja Tanskan ja Ruotsin välille. Ruotsin vuonna 1643 aloittamassa sodassa, jota johti Lennart Torstenson, Ruotsi saavutti voittoja ja Brömsebron rauhassa Tanska joutui myöntämään ruotsalaisille laivoille tullivaupauden Juutinraumaan. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsi kärsi tappion Venäjälle ja Tanskalle ja joutui vuodesta 1721 jälleen maksamaan tullia.[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Ahlström, Christian: Venäjän keisarinna ja hollantilainen snau-laiva Vrouw Maria Museovirasto. Viitattu 16.9.2017.
- ↑ Hiedanniemi, Brita: ”Uskonsodat ja itsevaltius”, Maailmahistorian pikkujättiläinen, s. 488. WSOY, 1988. ISBN 951-0-15101-7.
Aiheesta muualla muokkaa
- Juutinrauman tulliasiakirjat (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi, hollanniksi)