Justino Díaz

Justino Díaz (s. 29. tammikuuta 1940 San Juan, Puerto Rico) on yhdysvaltalainen ooppera- ja konserttilaulaja, joka on äänialaltaan bassobaritoni.

Justino Díaz

Díaz aloitti esiintymisen 8-vuotiaana. Hän opiskeli Puerto Ricon yliopistossa ja Bostonin New England Conservatory of Musicissa. Díaz teki oopperadebyyttinsä vuonna 1957 Benin roolissa Gian Carlo Menottin Puhelimen esityksessä. Metropolitan-oopperassa hän esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1963 Monteronen roolissa Giuseppe Verdin Rigolettossa. Vuonna 1966 Díaz oli Leontyne Pricen kanssa mukana vihkimässä uutta Metropolitan-oopperataloa Lincoln Center for the Performing Artsissa käyttöön Samuel Barberin Antony and Cleopatran esityksessä. Hän myös loi Francescon roolin Alberto Ginasteran oopperan Beatrix Cenci kantaesityksessä 10. syyskuuta 1971 osana John F. Kennedy Center for the Performing Artsin avajaisia.

Díaz on esiintynyt kansainvälisellä urallaan muun muassa La Scalassa, Pariisin oopperassa, Wienin valtionoopperassa, Salzburgin musiikkijuhlilla, Spoleton Festival dei Due Mondissa, Teatro dell'Opera di Romassa, Covent Gardenissa, Teatro Colónissa, Teatro de la Zarzuelassa ja Gran Teatre del Liceussa. Díaz on laulanut myös sinfoniaorkestereiden kanssa ja levyttänyt paljon ooppera- ja oratorio-ohjelmistoa. Vuonna 1986 hän esiintyi Iagona Plácido Domingon tulkitessa nimiroolin Franco Zeffirellin elokuvaversiossa Verdin Otellosta. Aiemmin hän oli esiintynyt Escamillon roolissa Herbert von Karajanin ohjaamassa ja johtamassa Carmenin elokuvaversiossa.

Díaz on naimisissa Ilsa Rodriguezin kanssa. Hänellä on aiemmasta avioliitosta tyttäret Natascia Díaz (näyttelijä) ja Katya Díaz (säveltäjä, laulaja).

Aiheesta muualla

• Justino Díaz Internet Movie Databasessa. (englanniksi)