Avaa päävalikko
Jussi Laiti

Jussi Laiti ent. Johannes Ruth (27. elokuuta 1886 Kuopio22. maaliskuuta 1947) oli suomalainen jääkärieversti. Hänen vanhempansa olivat kauppias Adam Ruth ja Henriikka Pehkonen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Aino Maria Lietareen (Järvinen) kanssa.[1][2]

Sisällysluettelo

OpinnotMuokkaa

Hän kävi seitsemän luokkaa Jyväskylän lyseota ja suoritti yksityisoppilaana kahdeksannen luokan muissa aineissa paitsi kielissä. Hän jatkoi opintojaan Teknillisen korkeakoulun (Polyteknillinen opisto) kemiallisella osastolla vuosina 1907–1908. Yleisesikunnan topografikurssin hän suoritti vuosina 1921 ja 1922 ja Sotakorkeakoulun yleisen osaston hän suoritti vuosina 1924–1926.[1][2]

JääkäriaikaMuokkaa

Tämä Oulussa ja Vaasassa vuosina 1909–1915 työskennellyt maanmittariapulainen liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:ään 25. tammikuuta 1916 ja sijoitettiin pataljoonan 4. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joen asemasodassa ja Riianlahden rannikkoasemissa sekä Aa-joen talvitaisteluissa. Hän suoritti vuonna 1917 sotakoulun B-kurssin Libaussa. Hän oli komennettuna erikoistehtäviin Ruotsiin ja Suomeen 1. elokuuta – 7. joulukuuta 1917 välisen ajan ja osallistui samalla matkalla loka- marraskuun vaihteessa vuonna 1917 aselaiva Equityn tuoman aselastin vastaanottoon ja vartiointiin Vaasan saaristossa.[1][2]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Katso myös: Suomen sisällissota

Hän astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 vänrikiksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 2. Jääkärirykmentin 7. Jääkäripataljoonan 1. komppaniaan, missä hän palveli 25. maaliskuuta 1918 saakka, jonka jälkeen komppania siirrettiin 4. Jääkärirykmentin 11. jääkäripataljoonan 2. komppaniaksi. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Viipurissa ja Kilpisaaren valtaukseen.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Sisällissodan jälkeen hän palveli edelleen 4. Jääkärirykmentissä, josta hänet komennettiin 13. kesäkuuta 1918 ja siirrettiin edelleen 1. elokuuta 1918 Suomen senaatin sota-asiain toimituskuntaan ja määrättiin Keskusosaston yleisten asiain toimiston päällikön apulaiseksi ja 1. maaliskuuta 1919 alkaen toimiston sihteeriksi ja edelleen 15. maaliskuuta 1919 alkaen toimiston päälliköksi. Armeijasta hän erosi 29. lokakuuta 1919 ja toimi sen jälkeen Oy Fenno-Baltican konttoripäällikkönä. Hän astui uudelleen armeijan palvelukseen 1. kesäkuuta 1920 ja hänet sijoitettiin toimisto- ja topografiupseeriksi Yleisesikuntaan. Hän oli komennettuna Petsamon rajankäyntikomissiossa sotilastopografina ajalla 3. kesäkuuta – 4. syyskuuta 1921. Hänet määrättiin 29. helmikuuta 1924 Yleisesikunnan topografikunnan päällikön apulaiseksi ja edelleen päälliköksi 15. kesäkuuta 1928 alkaen.[1][2]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Talvi- ja jatkosotaan hän osallistui puolustusministeriön topografiosaston päällikkönä ja sotien jälkeen hän toimi Puolustusvoimain pääesikunnassa samaisen osaston päällikkönä aina vuoteen 1946 saakka. Hänet on haudattu Helsinkiin.[2]

Opetustoimet puolustusvoimissaMuokkaa

Hän on toiminut sotilasmaantieteen tuntiopettajana Sotakorkeakoulussa ja rannikkopuolustuksen täydennyskursseilla vuosina1927–1928 sekä topografian ja karttatiedon tuntiopettajana sotilashallinnollisilla kursseilla vuosina 1929–1930.[1][2]

LuottamustoimetMuokkaa

Hän on toiminut Yleisesikunnan kunniatuomioistuimen jäsenenä vuonna 1925 ja varajäsenenä vuosina 1926–1927. Jääkäritoimiston jäsenenä hän on toiminut koko sen toiminta-ajan 2. lokakuuta 1918 – 1. huhtikuuta 1922. Valtioneuvoston asettaman jääkärien kansallislahjakomitean jäsenenä hän toimi vuosina 1919–1920 ja Suomen upseeriliiton johtokunnan jäsenenä vuosina 1918–1919 ja 1922, Jääkäriliiton johtokunnan jäsenenä hän taasen toimi vuosina 1922 ja 1924–1925, Maanmittaustieteiden seuran Maanmittaus-nimisen aikakausjulkaisun neuvottelevan toimikunnan jäsenenä hän toimi vuodesta 1926 alkaen, Sana ja Miekan lehden toimituskunnan jäsenenä hän toimi vuosina 1924–1928. Hän oli topogrammetrisen seuran perustavana jäsenenä.[1][2]


LähteetMuokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g h Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975