Jussi Kylätasku
Juhani Ilmari (Jussi) Kylätasku (19. kesäkuuta 1943 Tampere – 5. tammikuuta 2005 Porvoo[1][2]) oli suomalainen kirjailija.[3] Hän kirjoitti useita näytelmiä, kuunnelmia ja elokuvakäsikirjoituksia.
Elämä ja ura muokkaa
Kylätasku syntyi työläisperheeseen; hänen isänsä oli portinvartija ja äiti mielisairaanhoitaja.[3] Omien sanojensa mukaan hän oli ”puer proletarii”, työläispoika. Kylätasku valmistui ylioppilaaksi vuonna 1963 ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1967.[3]
Kylätaskun kuunnelmat ja näytelmät saivat aiheensa usein tosielämästä. Näytelmän Runar ja Kyllikki pohjana olivat Kyllikki Saaren murha (1953) ja Tulilahden kaksoismurha (1959). TV-näytelmä ja kuunnelma Uuni perustui Kokemäellä 1970-luvulla paljastuneeseen niin sanottuun Uunisurmaan, jossa mies oli surmannut vaimonsa ja muurannut tämän ruumiin uunin sisään. Hentomielinen Hilarius otti aiheensa kassakaappiryöstäjä Hilarius Sorjosen elämänvaiheista ja näytelmässä Maaria Blomma päähenkilönä oli saarnaaja Maria Åkerblom. Suomen sodan (1808–1809) tapahtumiin liittynyt Rothin ja Spoofin sissiretki Tampereella antoi aiheen tv-näytelmälle Kenraali Spoof.
Kylätaskusta tuli ohjaaja Risto Jarvan luottokäsikirjoittaja. Elokuvan Kun taivas putoaa... työryhmästä alkanut yhteistyö jatkui ohjaajan kuolemaan asti. Tuon elokuvan ja toisen realistisen ja vahvasti yhteiskunnallisen elokuvan Yhden miehen sota menestyttyä lippuluukuilla heikosti Kylätasku kirjoitti inhimillisen komedian Mies, joka ei osannut sanoa ei. Se ja sitä seurannut Loma pelastivat tuolloin Jarvan elokuvayhtiön Filminorin konkurssilta.
Kylätasku luonnehti itseään seuraavasti: "Halusi kirjailijaksi oppiakseen oman käden kautta, mitä elämä on. Ammattikirjailija vuodesta 1974 (Runar ja Kyllikki) vuoteen 2000 (Jalmarin toinen tuleminen). Väliin mahtuu päätoimisesti dramatiikkaa kaikissa muodoissaan, kaikille mahdollisille forumeille, muutama kirja, pakinatkin hän tahtoo mainita. Mitä hän ei tahdo, on erotella ja poimia esille sydämensä lapsia sen mukaan, kuinka kulloinkin ovat maailmalla menestyneet. Henkilökohtainen elämä on mennyt, menetellyt huolineen ja murheineen samassa sekasorrossa kuin työtkin tulleet tehdyiksi. Vaimo ja lapset, velat ja velvoitteet ovat jotensakin kunnialla hoidetut, toistaiseksi. Ystäviä vähän ja hyviä, menestystä ja vaikutusvaltaa ei ensinkään; onnellinen mies. Sallii teatterin ja audiovisuaalisten välineiden esittää tehtyjä töitään. Kaikki hänen kirjoittamansa on saatavilla ja käytettävissä. Hän on myös aina valmis neuvottelemaan tilaustöistä. Mutta rehellistä sen olla pitää. Kirjoittaa edelleen, kuvatakseen, mitä elämä on, kun sen tietää. Toistaiseksi."[4]
Kylätasku menehtyi tammikuussa 2005 61-vuotiaana pitkään sairastettuaan kotonaan Porvoossa.[2] Hänet on haudattu Näsinmäen hautausmaalle.[1]
Jussi Kylätasku -palkinto muokkaa
Jussi Kylätasku -seura myöntää vuosittain Jussi Kylätasku -palkinnon, joka on joka toinen vuosi myönnettävä dramaturgipalkinto. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran 2007, ja sen sai kirjailija, dramaturgi Outi Nyytäjä. Palkinnon suuruus on 3 000 euroa.
Tuotanto muokkaa
Romaanit muokkaa
- Kuolleita. Helsinki: WSOY, 1970. ISBN 951-0-02288-8.
- Revari. Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07269-9.
- Mona-Liisa, rakkaudella. Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08847-1.
- Ensimmäinen Jalmarin kirja. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-12090-1.
- Killeri tulee. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20916-3.
- Jalmarin toinen tuleminen. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24602-6.
- Akuaba: tunnustuskirja. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27287-6.
- Pieni polku metsän halki vie. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29381-4.
Runokokoelmat muokkaa
- Kosketuskohdat, 1966
- Yksityiset yrittäjät, 1967
- Hyviä uutisia, 1969
Näytelmät muokkaa
- Aja hitosti 1970
- Asento! 1971
- Runar ja Kyllikki 1974
- Ringportin linja 1975
- Matti Väkevä 1976
- Kenraali Spoof 1980
- Maaria Blomma 1980
- Gracchuskan pojat 1981
- Hentomielinen Hilarius 1985
- Merkonomin blues 1986
- Älä vedä pois 1988
- Haapoja 1989
- Putous 1991
- Keisari ja Poika 1992
- Hetki lähtöni lyö 1992
- Hero 1992
- Tulos! Vastuu! 1993
- Caligula 1997
- Armi ja Totte 1998
- Caligula 2000
TV-näytelmät muokkaa
- Aja hitosti 1971
- Uuni 1980
- Kenraali Spoof 1982
- Gracchuskan pojat 1984
- Hamppari. Huora. 1986
- Voi pojat 1988
- Onnea matkaan 1988
- Valkoinen nainen 1989
- Hero 1992
- Anna muisto 1999
- Kivat sulle. Moi 1999
- Jakkulista feministi 1999
- Karjala, rakkaani 2001
Radiokuunnelmat muokkaa
- Matti Väkevä 1972
- Hentomielinen Hilarius 1974
- Uuni 1979
- Catilina 1980
- Maaria Blomma 1980
- Juna kulkee Keravalle 1982
- Sinäkö, Brutus? 1982
- Suudelmin suljetut kirjeet 1985
- Jörn Helveten balladi 1986
- Jokamies 1988
- Laskevan auringon talo 1992
- Sulje silmäsi vain 1993
- Keisari ja poika 1994
- Ranskalaiset korot 1996
- Runar ja Kyllikki (sov. Väinö Vainio) 1999
- Iivarin äärellä 2000
Elokuvakäsikirjoitukset muokkaa
- Kun taivas putoaa..., ohjaus Risto Jarva 1971
- Yhden miehen sota, ohjaus Risto Jarva 1973
- Mies, joka ei osannut sanoa ei, ohjaus Risto Jarva 1975
- Loma, ohjaus Risto Jarva 1976
- Ihmemies, ohjaus Antti Peippo 1979
- Tie naisen sydämeen, ohjaus Pekka Parikka 1997
Palkinnot ja tunnustukset muokkaa
- J. H. Erkon Kirjoituskilpailu 1965
- Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1966
- Valtion näytelmäpalkinto 1970
- Valtion elokuvapalkinto 1975
- Jussi-palkinto 1976
- Pohjoismainen kuunnelmapalkinto 1980
- Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1983
- Lea-palkinto 1989
- Lea-palkinto 1993
Lähteet muokkaa
- Maakuntakirjailijat (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jussi Kylätasku Kirjasampo.fi:ssä
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Jussi Kylätasku 19.6.1943-5.1.2005 BillionGraves. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ a b Moring, Kirsikka: Muistot: Jussi Kylätasku Helsingin Sanomat. 7.1.2005. Viitattu 6.3.2016, 27.11.2023.
- ↑ a b c Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 456. Helsinki: Otava. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.3.2016).
- ↑ http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/kirjailija.aspx?PersonId=683&PageContent=-4 (Arkistoitu – Internet Archive)