Avaa päävalikko
Suurella osalla afrikkalaisista ei ole käytössään puhdasta juomavettä.

Juomavesi tarkoittaa vettä, jota voi käyttää juomiseen. Juomavesi on talousvettä. Juomavettä valmistetaan pääasiassa makeasta vedestä eli pohjavedestä, joki- tai järvivedestä.

Makea vesi on monin paikoin erittäin niukka luonnonvara. YK arvioi, että makean veden kulutus on kuusinkertaistunut 1900-luvun aikana, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu samana ajanjaksona. 884 miljoonalla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä.[1] YK:n yleiskokous linjasi heinäkuussa 2010, että puhdas vesi on ihmisoikeus.[2]

On myös arveltu, että ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuivat alueet ja kuivuuskaudet lisääntyvät, pahimmillaan seurauksena on konflikteja. Kiistely makean veden varannoista on kärjistänyt esimerkiksi Israelin ja sen naapureiden konflikteja. YK:n arvion mukaan vuonna 2030 puolet maapallon ihmisistä asuu alueilla, joilla vedensaanti on rajoitettua.[3]

Vesijohtovesi juomavetenäMuokkaa

 
Vesijohtovesi on juomakelpoista useissa maissa (esimerkiksi Suomessa).
Pääartikkeli: Vesijohtovesi

Talousveden laatu on Suomessa erinomaista.[4][5] Vuonna 2003 UNESCO raportoi, että Suomessa on maailman paras veden laatu.[6]

Juomavetenä käytettävään vesijohtoveteen saatetaan joissain tapauksissa lisätä klooria estämään haitallisten bakteerien kasvua eli vesi desinfioidaan.[7]

Suomessa on ennen paikoin lisätty fluoria juomaveteen, mutta nykyään vesilaitokset suodattavat sitä pois. Mm. Irlannissa fluoria yhä lisätään. Suomessa ja EU:ssa fluoria saa olla korkeintaan 1,5 mg litrassa. Turun Sanomien haastatteleman vesiasiantuntijan mukaan fluori on hyväksi pienissä pitoisuuksissa ja haitallista suurissa. [8]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. YLE: YK: Käymälä ja vesi ovat ihmisoikeuksia (viitattu 29.7.2010)
  2. UN News Center: General Assembly declares access to clean water and sanitation is a human right (viitattu 28.7.2010)
  3. Kreikan kokoinen alue aavikoituu joka vuosi - YK vastaiskuun Yle Uutiset
  4. Zacheus, Outi: Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.9.2012.
  5. Zacheus, Outi: Yhteenveto keskisuurten laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.1.2013.
  6. WWDR1: Water for People – water for life (pdf) (sivu 140) 2003. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO) and Berghahn Books. Viitattu 1.8.2012. (englanniksi)
  7. Helvi Heinonen-Tanski (toim.): Miten taataan koko ihmiskunnalle turvallinen vesi?. Kuopion yliopisto, 2004. ISSN 0786-4728. Teoksen verkkoversio.
  8. Laitilassa ei huolestuttu fluorin aiheuttamasta syöpävaarasta, Turun Sanomat 18.10.2007.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.