Juomavesi tarkoittaa vettä, jota voi käyttää juomiseen. Talousvesi on juomavettä, jota valmistetaan vedenkäsittelyn avulla pääasiassa makeasta vedestä, eli pohja-, joki- tai järvivedestä.[1]

Suurella osalla afrikkalaisista ei ole käytössään puhdasta juomavettä.

Makea vesi on monin paikoin erittäin niukka luonnonvara. YK arvioi, että makean veden kulutus on kuusinkertaistunut 1900-luvun aikana, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu samana ajanjaksona. 884 miljoonalla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä.[2] YK:n yleiskokous linjasi heinäkuussa 2010, että puhdas vesi on ihmisoikeus.[3]

On myös arvoitu, että ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuivat alueet ja kuivuuskaudet lisääntyvät, pahimmillaan seurauksena on konflikteja. Kiistely makean veden varannoista on kärjistänyt esimerkiksi Israelin ja sen naapureiden konflikteja. YK:n arvion mukaan vuonna 2030 puolet maapallon ihmisistä asuu alueilla, joilla vedensaanti on rajoitettua.[4]

Vesijohtovesi juomavetenä

muokkaa
 
Vesijohtovesi on juomakelpoista useissa maissa (esimerkiksi Suomessa).
Pääartikkeli: Vesijohtovesi

Talousveden laatu on Suomessa erinomaista.[5][6] Vuonna 2003 UNESCO raportoi, että Suomessa on maailman paras veden laatu.[7]

Juomavetenä käytettävään vesijohtoveteen saatetaan joissain tapauksissa lisätä klooria estämään haitallisten bakteerien kasvua eli vesi desinfioidaan.[8]

Suomessa on ennen paikoin lisätty fluoria juomaveteen, mutta nykyään vesilaitokset suodattavat sitä pois. Mm. Irlannissa fluoria yhä lisätään. Suomessa ja EU:ssa fluoria saa olla korkeintaan 1,5 mg litrassa. Turun Sanomien haastatteleman vesiasiantuntijan mukaan fluori on hyväksi pienissä pitoisuuksissa ja haitallista suurissa. [9]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 (5 luku: Talousvesi, 16 §) Ajantasainen lainsäädäntö. Finlex – Valtion säädöstietopankki. Viitattu 30.5.2020.
  2. YLE: YK: Käymälä ja vesi ovat ihmisoikeuksia (viitattu 29.7.2010)
  3. UN News Center: General Assembly declares access to clean water and sanitation is a human right (viitattu 28.7.2010)
  4. Kreikan kokoinen alue aavikoituu joka vuosi - YK vastaiskuun Yle Uutiset
  5. Zacheus, Outi: Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) (arkistoitu versio) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 11.9.2012.
  6. Zacheus, Outi: Yhteenveto keskisuurten laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) (arkistoitu versio) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 17.1.2013.
  7. WWDR1: Water for People – water for life (pdf) (sivu 140) 2003. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO) and Berghahn Books. Viitattu 1.8.2012. (englanniksi)
  8. Helvi Heinonen-Tanski (toim.): Miten taataan koko ihmiskunnalle turvallinen vesi?. Kuopion yliopisto, 2004. ISSN 0786-4728 Teoksen verkkoversio.[vanhentunut linkki]
  9. Laitilassa ei huolestuttu fluorin aiheuttamasta syöpävaarasta (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 18.10.2007.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.