Julkisen talouden lainanhoitokulut
Julkisen talouden lainanhoitokulut ovat niitä kuluja, joita julkiselle taloudelle, sen keskeisimpänä osana valtiolle, koituu sen velasta eli julkisvelasta. Kulut ovat käytännössä joko korkokuluja tai mahdollisia lyhennyksiä.[1]
Valtionvelan korkokuluihin käytettävän vuosittaisen rahasumman trendi on ollut laskeva vuodesta 1998 lähtien, jolloin korkoihin käytettiin noin 5,5 miljardia euroa. Vuonna 2017 vastaava luku oli noin 1,2 miljardia.[2][3]
Valtionvelka eroaa merkittävästi yksityisestä velasta, ja siksi sen lyhentäminen on suhteellisen harvinaista. Lyhentämisen sijaan lainoja uusitaan. Valtionvelan korkoihin käytettiin vuonna 1998 noin 25 % valtion verotuloista. Vuonna 2018 vastaava luku oli noin 2,6 %.[3][1]
Korkomenojen potentiaalisesta kasvusta ja sen merkityksestä julkiselle taloudelle käydään keskustelua kestävyysvaje-keskustelun ohessa.
Lainanhoitokulut ja bruttokansantuote
muokkaaVuonna 2016 Suomen valtion lainojen hoitokulut olivat arviolta noin 1,6 miljardia euroa[4]. Tämä vastasi noin 2,9 prosenttia Suomen valtion menoarviosta 2016[4], ja noin 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta[5].
Suomen valtion bruttokansantuote kasvoi vuonna 2016 noin 1,6 prosenttia.[6] Näin ollen Suomen yhteiskunnan tuotanto kasvoi tarkasteluvuonna noin 0,9 %-yksikköä enemmän, mitä valtio käytti lainasta aiheutuviin kuluihin.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Budjetti 2018 budjetti.vm.fi. Viitattu 9.3.2019.
- ↑ Budjettitalouden korkokulut valtionvelka.fi. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 9.3.2019.
- ↑ a b Suomi lyhensi velkaansa ensimmäistä kertaa 10 vuoteen valtiovarainministeriön ”erehdyksen” takia – Mikä hallituksen yllättäneen uutisen merkitys on? hs.fi. Viitattu 9.3.2019.
- ↑ a b Helsingin Sanomien valtion menoarviota kuvaava verkkoartikkeli Helsingin Sanomat. 2015. Viitattu 26.3.2017.
- ↑ Suomi lukuina Tilastokeskus. 2017. Viitattu 26.3.2017.
- ↑ Suomen bruttokansantuote Findikaattori.fi. 2017. Viitattu 26.3.2017.