Julio Estrada
Julio Estrada (s. 10. huhtikuuta 1943) on meksikolainen säveltäjä ja musiikkitieteilijä.[1]
Estradan vanhemmat olivat espanjalaisia poliittisia pakolaisia, jotka olivat asettuneet Meksikoon vuonna 1941. Estrada opiskeli sävellystä Meksikossa Julián Orbónin johdolla. Euroopassa hänen opettajinaan olivat Nadia Boulanger, Olivier Messiaen ja Jean-Étienne Marie. Estrada osallistui myös kursseille, joita pitivät Iannis Xenakis, Karlheinz Stockhausen ja György Ligeti.[1]
Estrada on toiminut Universidad Nacional Autónoma de Méxicon sävellyksen professorina ja sen Estetiikan tutkimuksen instituutin jäsenenä.[1] Vierailevana professorina ja tutkijana hän on toiminut lukuisissa Yhdysvaltain ja Euroopan yliopistoissa sekä Brasiliassa.[2]
Estrada on laatinut toistasataa musiikkitieteellistä artikkelia, joita on julkaistu Meksikossa, Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa. Hän on julkaissut tutkimustyönsä pohjalta myös kirjoja. Amerikan mantereen alkuperäisväestöjen musiikkia Estrada on käsitellyt teoksessa Otra música. Hän on kirjoittanut myös musiikillisia science fiction -novelleja. Estrada on käyttänyt sävellyksissään tekniikoita ja niiden taustalla teorioita, jotka perustuvat matematiikkaan ja akustiikkaan. Hänen musiikkiaan on esitetty lukuisilla festivaaleilla Amerikan mantereella, Euroopassa ja Japanissa. Esittäjien joukossa ovat olleet Percussions de Strasbourg, Fátima Miranda, Barbara Maurer, Velia Nieto, Stefano Scodanibbio ja Arditti String Quartet.[1]
Estrada voitti CDMC-kilpailun Espanjassa moniosaisella oopperahankkeellaan Murmullos del páramo (1990–2006[2]) vuonna 1992.[1] Fondation Prince Pierre de Monacon sävellyspalkintojen jaossa hän sai erikoispalkinnon jousikvartetostaan ishini'ioni (1984–1990).[2][1] Estrada on lisäksi saanut Ordre des Arts et des Lettres'n kunnia-arvot vuosina 1980 ja 1986 sekä Universidad Nacional Autónoma de Méxicon 2000-palkinnon. Vuonna 1965 hän oli yksi ensimmäisistä residenssin Cité internationale des arts'ssa saaneista.[2]