Jules Crevaux

Jules Nicolas Crevaux (1. huhtikuuta 1847 Lorquin, Moselle27. huhtikuuta 1882 Bolivia) oli ranskalainen Etelä-Amerikan tutkija[1].

Jules Crevaux.

Jules Crevaux syntyi majatalon pitäjän perheeseen. Hän opiskeli lääketiedettä, palveli laivastossa ja osallistui Saksan–Ranskan sotaan vuosina 1870–1871. Crevaux valmistui lääkäriksi vuonna 1872 ja työskenteli sen jälkeen laivaston sairaalassa ja sotalaivalla.[1]

Crevaux lähetettiin vuonna 1876 Ranskan Guayanaan. Hän halusi tutkia sen sisämaata ja lähti vuonna 1877 matkalle Maronijoelle, jossa hän tutustui alueen intiaani- ja maroniheimoihin. Crevaux ylitti Tumuc-Humacin Guayanan etelärajalla ja jatkoi matkaa Jari- ja Amazonjokia pitkin Brasilian Belémiin. Crevaux’ta luultiin karanneeksi vangiksi ja hän onnistui vaivoin palaamaan Ranskaan, jossa hän sai kunnialegioonan ansiomerkin.[1]

Crevaux lähti vuonna 1878 jälleen Ranskan Guayanaan, jossa hän matkusti Oyapockjokea pitkin Jarille ja edelleen Parujoen yläjuoksulta Amazonille ja Belémiin. Hän jatkoi matkaa Manausiin ja sieltä Icajokea pitkin Kolumbian Concepcióniin. Crevaux siirtyi sitten Japurájoelle ja palasi Amazonille vuonna 1879. Hän toi matkaltaan suuren määrän kasvi- ja eläintieteellisiä näytteitä ja sai ansioistaan Ranskan maantieteellisen seuran kultamitalin.[1]

Ranskan opetusministeriö lähetti vuonna 1880 Crevaux’n neljän tieteilijän kanssa keräämään kasvitieteellisiä näytteitä Etelä-Amerikan pojoisosaan. He matkustivat ylös Kolumbian Magdalenajokea, ylittivät Andit ja laskeutuivat Guavaiarejokea pitkin Venezuelan Orinocolle ja edelleen Atlantin rannikolle. Crevaux palasi seuraavana vuonna Ranskaan, jossa hänestä tehtiin kunnialegioonan upseeri.[1]

Vuonna 1881 opetusministeriö lähetti Crevaux’n johtamaan tieteellistä tutkimusmatkaa Amazonin ja Paraguayjoen vedenjakajalle. Buenos Airesissa kohteeksi tarkentui Pilcomayon yläjuoksu Boliviassa. Siellä matkalaiset joutuivat keskelle intiaanien heimosotaa, jossa heidät nuijittiin kuoliaiksi. Tutkimusmatkailija Arthur Thouar sai myöhemmin tietää, että hyökkäyksen syynä oli tieto, jonka mukaan Crevaux oli lähetetty alueelle riistämään tobakansan maat ja kalastusoikeudet.[1]

Crevaux oli ensimmäinen Tumuc-Humacin ylittänyt eurooppalainen. Hän toi matkoiltaan Amazonille ja sen pohjoisille sivujoille paljon uutta maantieteellistä tietoa. Ranskan maantieteellinen seura julkaisi Crevaux’n kuoleman jälkeen uudistetun Etelä-Amerikan jokien kartan ja omisti sen hänelle.[2]

TeoksiaMuokkaa

  • Voyage dans la Guyane et le bassin de l’Amazone. Nancy: Berger-Levrault, 1880. Digitoitu teos
  • Fleuves de l’Amérique du sud. Paris: Société de géographie, 1883.
  • Voyages dans l’Amérique du Sud. Paris: Hachette, 1883. Digitoitu teos

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Baker, Daniel B. (editor): Explorers and Discoverers of the World, s. 175–176. Detroit: Gale Research, 1993. ISBN 0-8103-5421-7.
  2. Waldman, Carl & Wexler, Alan: Encyclopedia of Exploration. Volume I: The Explorers, s. 162–163. New York: Facts on File, 2004. ISBN 0-8160-4676-X.