Juhan Raudsepp (10. joulukuuta 1896 Luke (nykyisin Lugaži), Latvia15. joulukuuta 1984 Tallinna, Viro) on virolainen kuvanveistäjä, joka teki lukuisia muistomerkkejä ja veistoksia Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana.[1]

Juhan Raudsepp
Henkilötiedot
Syntynyt10. joulukuuta 1896
Lugaži, Latvia
Kuollut15. joulukuuta 1984 (88 vuotta)
Tallinna, Viro
Kansalaisuus Viro
Ammatti kuvanveistäjä
Taiteilija
Taidesuuntaus realismi

Nuoruus muokkaa

Raudsepp kävi koulua Valgan kaupungissa ja siirtyi sieltä taidekouluun Penzaan, Venäjälle. Siellä opiskeli muitakin virolaisia ja latvialaisia joista tuli myöhemmin tunnettuja taiteilijoina. Penzan taidekouluun hänet sai lähtemään hänen piirustusopettajansa joka oli myös ollut siellä opiskelemassa.[1]

Ura muokkaa

Kun Viron vapaussota alkoi vuonna 1918, Raudsepp otti siihen osaa sodan loppuun vuoteen 1920 asti. Sodan jälkeen hän työskenteli taiteen opettajana Tarton keskikoulussa ja lukiossa. Hän järjesti vuodesta 1924 aktiivisesti näyttelyitä Virossa ja ulkomalla muun muassa: Riiassa, Helsingissä, Kielissä, Kölnissä, Moskovassa, Kaunasissa ja Budapestissa. Hän työskenteli vuodesta 1929 lähtien vapaana taiteilijana ja teki 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla useita Viron vapaussodan muistomerkkejä. Hän teki myös veistoksia useiden rakennusten julkisivuihin muun muassa: Viron pankin julkisivuun,[1] kapteni Tiidemannin huvilan julkisivuun[2] ja Tallinnan taidehallin julkisivuun veistokset Kauneus ja Työ (vir. Ilu ja Töö). Hänen suunnittelemansa suihkulähde jossa on veistos Naisen lantio (Naine vaagnaga) paljastettiin vuonna 1936 Tornien aukiolla, Tallinnassa.[3][4] Raudsepp teki myös lukuisia rintakuvia.[5]

Saksalaisten vetäytyessä neuvostoliittolaiset pommittivat Tallinnaa suurpommituksissa 9.–10. maaliskuuta. Raudsepp loukkaantui tuolloin ja hänen Tallinnan taidehallin talossa sijainnut ateljeensa, sekä suuri määrä siellä olleita veistoksia tuhoutui. Neuvostomiehityksen aikana Raudsepp oli syrjäytettynä. Useita hänen Viron itsenäisyyden aikana tekemiään muistomerkkejä tuhottiin, poistettiin tai sijaintia muutettiin Neuvostoaikana. Raudsepp teki 1960-luvulla hautausmaille muistomerkkejä kaatuneille neuvostosotilaille. Hänelle myönnettiin vuonna 1982 Viron sosialistinen neuvostotasavallan ansioituneen taiteilijan kunniamerkki. Raudsepp kuoli Tallinnassa 15. joulukuuta 1984[1]

Kuvia teoksista muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Pillak, Peep: Eesti Sõjamuuseumis on välja pandud viljaka skulptori Juhan Raudsepa loomingut. Eesti Päevaleht = Estniska Dagbladet, 2.11.2006, nro 43 (6596), s. 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.2.2021. (viroksi)
  2. 8259 Villa Näituse t 23, 1939. a Kultuurimälestiste register. Viitattu 17.2.2021. (viroksi)
  3. Rusi maatila Viron ulkomuseo. Arkistoitu 20.1.2021. Viitattu 17.2.2021. (viroksi)
  4. 1310 Purskkaev "Naine vaagnaga", J. Raudsepp, 1935 (pronks, graniit) Kultuurimälestiste register. Viitattu 17.2.2021. (viroksi)
  5. 2216 Skulptuurid «Ilu» ja «Töö», J. Raudsepp, 1937 (pronks) Kultuurimälestiste register. Viitattu 17.2.2021. (viroksi)

Aiheesta muualla muokkaa

  • Skulptor Juhan Raudsepp Eesti Rahvusringhääling – ERR. 21.8.1981. ”Katrin Hiir haasttelee kuvanveistäjä Juhan Raudseppiä.” Viitattu 17.2.2021. (viroksi)
Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.