Juan Meléndez Valdés
Juan Meléndez Valdés (1754–1817) oli espanjalainen runoilija. Opiskellessaan Salamancassa lakitiedettä hän liittyi ryhmään nuoria runoilijoita, joiden tavoitteena oli vapauttaa espanjalainen runous ranskalaisista kahleista kansalliselle pohjalle. Akatemia palkitsi 1780 hänen Batilo-nimisen ekloginsa, ja Javellanosin avulla hän sai Salamancassa professorin viran. Ministeristönsä aikana Javellanos hankki hänelle hallinnollisen viran, jonka Meléndez Valdés menetti ministeristön kaatuessa. Ranskalaisten tultua maahan hän liittyi uuteen hallitukseen, joutui siksi vainon kohteeksi ja vältti vaivoin kuoleman. Kun ranskalaiset oli karkotettu, Meléndez Valdés pakeni Ranskaan, ja hän kuoli Montpellierissä.[2]
| Juan Meléndez Valdés | |
|---|---|
.jpg) Juan Meléndez Valdés |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1754 |
| Kuollut | 1817 (62–63 vuotta) |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Batilo [1] |
| Äidinkieli | espanja |
| Tuotannon kieli | espanja |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Meléndez Valdésin aitolyyriset runot (1785 alkaen) olivat käänteentekeviä. Hän on kuitenkin suurempi tyylitaidoltaan kuin omaperäiseltä inspiraatioltaan. Kansalaisena heikkoluonteinen runoilija vapautti espanjalaisen runouden ranskalaisten kaavojen pitkäaikaisesta kahleista. Hän sai siitä kunnianimen "restaurador del Parnaso".[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Czech National Authority Database. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b Meléndez Valdés, Juan, Tietosanakirja osa 6, palsta 263, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juan Meléndez Valdés Wikimedia Commonsissa
