Jouko Kunnas
Jouko Osmo Tapio Kunnas (4. elokuuta 1907 Helsinki[1] – 25. toukokuuta 1970 Helsinki[2]) oli urkuri, pianisti, musiikkipedagogi ja kriitikko.[3]
Jouko Kunnaksen vanhemmat olivat toimitusjohtaja, opettaja Eemeli (Johan Emil) Kunnas ja opettaja, runoilija Linda (Anna Adolfina Esolinda) Kunnas, omaa sukua Claesson. Musiikki oli mukana perheen elämässä. Eemeli Kunnas toimitti muun muassa Työväen laulukirjaa ja Linda Kunnaksen käsialaa on esimerkiksi Rauhan kellot (Kuule kellot, rauhan kellot soivat).
Kunnas tuli ylioppilaaksi 1927 ja suoritti Helsingin konservatoriossa 1934 diplomitutkinnon urkujen ja pianonsoitossa. Hän teki lisäksi useita opintomatkoja ulkomaille. Kunnas työskenteli Helsingissä ensin vt. urkurina Suurkirkossa ja Vanhassa kirkossa 1939–1941 ja sitten urkurina Saksalaisessa kirkossa 1942–1946 ja Kallion kirkossa vuodesta 1946. Hän toimi lisäksi helsinkiläisten yhteiskoulujen musiikin- ja laulunopettajana sekä Suomen Sosialidemokraatin, Musiikki-lehden, Uuden Suomen ja Kotimaan musiikkiarvostelijana. Kunnas oli myös esiintyvä taiteilija ja konserttisäestäjä. Hän sai director musices -arvonimen vuonna 1949.[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 414. (Viitattu 16.3.2019.)
- ↑ a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 27.5.1970, s. 11.
- ↑ Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 3, s. 568. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04553-9