Jouko Alhainen on humppilalainen luontoaktiivi, kurkien tutkija ja luontoyrittäjä, joka rakentaa lintutorneja. Suuri osa Suomen lintutorneista on Alhaisen rakentamia ja suunnittelemia.[1][2]

Lintutorneja Alhainen rakentaa yrityksensä Taigabird Oy:n kautta, joka on ympäristö-, luonto- ja matkailupalveluihin erikoistunut yritys.[3] Taigabird pyörittää myös Sääksisäätiön Kangasalan Pohtionlammella sijaitsevan Pohtiolammen sääksikeskuksen kahvila- ja luontomatkailutoimintaa.[4] Hän pyöritti myös Humppilassa Taigabirdin Humppilan lohi ja Perhospuisto - kohdetta.[3][5]

Lintutornien rakentaja

muokkaa

Alhainen on rakentanut Suomeen yli sata lintutornia ja suunnitellut kaksi sataa.[2] Hän on rakentanut myös Suomen suurimman lintutornin, Kärjenkallion lintutornin, joka sijaitsee Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistossa Kokemäellä. Tämän kahdeksankulmaisen tornin korkeus on 20 metriä ja sisähalkaisija 8,7 metriä.[2]

Toiminta kurkien parissa

muokkaa

Alhainen on hoitanut loukkaantuneita kurkia 1980-luvulta lähtien yhteensä noin 50 yksilöä. Alhainen hoitaa kurjet pihapiirissään kuntoon ja mahdollisuuksien mukaan palauttaa ne takaisin luontoon ja vapauteen. Pisimpään Alhaisella hoidossa ollut kurki on jo lähes 30-vuotias ”Kookka”, joka jäi orvoksi nuorena menetettyään lentokykynsä.[6] Vuonna 2012 esitettiin Yle TV1:llä ensi kertaa 27-minuuttinen televisiodokumentti Kurkikuiskaaja, jossa seurataan lähes vuoden ajan Alhaista ja hänen hoitamiaan kurkia.[1]

Alhainen on myös rengastanut satoja kurkia.[1] Hän on BirdLife Suomen kurkien suojelutoiminnasta vastaavan kurkityöryhmän jäsen.[7] Alhainen on ollut mukana kurkien värirengastuksissa, satelliitti- ja radiolähetinseurannoissa, myös Unkarissa ja Tunisiassa.[8][9] 1990-luvulla Alhainen oli mukana kansainvälisessä lumikurjen suojelussa Iranissa.[10]

Luontoaktivisti

muokkaa

Alhainen oli yksi harvoista paikallisista, joka osallistui vuonna 1979 Koijärvi-liikkeen toimintaan.[11] Vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Kahleissa Koijärvellä, Alhaista haastatellaan tapahtumista.[12] Sittemmin Alhainen on ollut vahvasti mukana muun muassa Forssan Konikallion liito-oravametsien suojelussa Lounaisen Sisä-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana[11][13] ja erilaisissa kosteikkosuojeluhankkeissa.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Tosi tarina. Kurkikuiskaaja ohjelmat.yle.fi. Yleisradio Oy. Arkistoitu 27.10.2014. Viitattu 17.3.2014.
  2. a b c Helminen, Pekka: Sadan lintutornin rakentaja kansanuutiset.fi. 5.5.2012. Kansan Uutiset Oy. Viitattu 17.3.2014.
  3. a b Luontokohteet Pohtiolampi, Humppilan lohi ja Perhospuisto kalapaikka.com. Taigabird Oy. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 18.3.2014.
  4. Sääksisäätiön toimintakertomus 2013 (pdf) 16.2.2014. Sääksisäätiö ry. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 18.3.2014.
  5. Sipilä, Tapio: Lapsen iloinen ilme yrittäjälle on kaikkein paras palkka. Kangasalan Sanomat, 13.7.2010, 92. vsk, nro 49, s. 7. Kangasala: Kangasalan Sanomalehti-Osakeyhtiö. ISSN 0782-596X Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 18.3.2014.[vanhentunut linkki]
  6. Niskanen, Anne-Maria & Välimäki, Ville: Kurkitanssia jo 20 vuoden ajan yle.fi. 18.5.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 17.3.2014.
  7. Toimikunnat birdlife.fi. BirdLife Suomi ry. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 17.3.2014.
  8. Alhainen, Jouko: Kurkien keralla Afrikkaan. Linnut, 1993, 28. vsk, nro 2, s. 24–25. Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto ry. ISSN 1235-9807
  9. Miikkulainen, Arto: Seurasimme kurkia radiolähettimin!. Linnut, 1993, 28. vsk, nro 2, s. 26. Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto ry. ISSN 1235-9807
  10. Rinne, Juhani et al: Lumikurkipopulaatiot ja matka Iraniin. Linnut, 1996, 31. vsk, nro 4, s. 31–33. BirdLife Suomi ry. ISSN 1235-9807
  11. a b Suojanen, Eeva: Koijoen-Kojonjoen varrella virtaa historia ts.fi. 1.8.2004. Turun Sanomat Oy. Viitattu 17.3.2014.
  12. Koskimies, Pertti: Arvioita, katsauksia: Vihreät tulivat – linnut menivät hiidenkivi-lehti.fi. 1/2010. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen kotiseutuliitto, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 18.3.2014.
  13. Åkerlind, Merja: KHO katsasti liito-oravametsän Forssassa kaleva.fi. 10.10.2002. Kaleva Oy. Viitattu 17.3.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa