Josef Lechthaler
Josef Lechthaler (31. joulukuuta 1891 Rattenberg – 21. elokuuta 1948 Wien) oli itävaltalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi.[1]
_1927_%C2%A9_Georg_Fayer_(1891%E2%80%931950)_OeNB_10449993.jpg)
Lechthaler opiskeli filologiaa Innsbruckissa ennen muuttoaan Wieniin. Hän sai Guido Adlerilta opetusta Wienin yliopistossa, jossa hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1919 väitöskirjallaan Die kirchenmusikalischen Werke von Alexander Utendal. Lechthaler opiskeli myös Max Springerin ja Vinzenz Gollerin johdolla Wienin musiikkiakatemiassa. Vuonna 1924 hän aloitti musiikin teorian opettamisen musiikkiakatemiassa, jonka kirkko- ja koulumusiikin laitosta hän johti vuosina 1933–1938 ja 1945–1948.[1]
Lechthalerin tuotantoon kuuluu monia kirkkomusiikkiteoksia, kuten seitsemän messua (1914–1937) ja Stabat Mater laulusolisteille, kuorolle, uruille ja orkesterille (1928). Lechthaler sävelsi myös lauluja, kamarimusiikkia ja urkuteoksia.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Nicolas Slonimsky, Laura Kuhn, Dennis McIntire, Lechthaler, Josef Baker’s Biographical Dictionary of Musicians, viitattu 16.3.2024 (englanniksi)