José Enrique Rodó
José Enrique Rodo (15. heinäkuuta 1872 – 1. toukokuuta 1917) oli uruguaylainen filosofi ja esseisti.[1] Hänen pääteoksensa on esseekokoelma Ariel (1900), jossa hän käsittelee Yhdysvaltojen ja Latinalaisen Amerikan suhteita[2]. Rodó kutsui Latinalaisen Amerikan nuoria hylkäämään materialismin ja kehotti Latinalaista Amerikkaa pitämään kiinni omista kulttuuriarvoistaan.[3]
Rodó oli kirjallisuudenprofessori ja oli kaksi kertaa valittuna valtiopäiväedustajaksi. Hän oli yhtenä muiden kanssa perustamassa kirjallisuuslehteä La revista nacional de la literaturra y ciencias sociales ja myös toimitti sitä.[2][3]
Rodó kävi kirjeenvaihtoa merkittävien espanjalaisvaikutteisten ajattelijoiden kanssa. Hän keskusteli muun muassa Leopoldo Alasin, José de la Riva-Agüeron ja tuon ajan vaikutusvaltaisimman runoilijan Rubén Daríon kanssa, joka oli modernismon perustajia. Niinpä Rodóa pidetään nykyään yhtenä merkittävimmistä modernismon edustajista.lähde?
Lähteet muokkaa
- ↑ José Enrique Rodó Encyclopaedia Britannica. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Rodo, Jose Enrique”, Otavan kirjallisuustieto, s. 639. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ a b José Enrique Rodó (Arkistoitu – Internet Archive), Iberialais-amerikkalainen säätiö, viitattu 22.8.2021
Aiheesta muualla muokkaa
- Näyteteksti Arielista (archive.org) (espanjaksi)