Joosef (Jaakobin poika)
Joosef oli merkittävä henkilö Raamatussa, jossa kertomukset Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista yhdistyvät kertomuksiin israelilaisten orjuudesta Egyptissä ja paluusta sieltä Mooseksen johdolla Kanaaninmaahan. Joosef oli yhdestoista Jaakobin kahdestatoista pojasta ja Raakelin esikoinen sekä myöhemmin koko Egyptin talouden hallitsija faaraon alaisuudessa. Hänestä kerrotaan ensimmäisen Mooseksen kirjan luvuissa 37–50.
| Joosef | |
|---|---|
| יוֹסֵף | |
.jpg) Lawrence Alma-Tademan teos Joosef, faraon viljavarastojen valvoja (1874) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] Haran (käännä suomeksi) [2] |
| Vanhemmat | |
| Puoliso | Asenat |
| Lapset | |
| Sukulaiset | |
Lempilapsesta orjaksi
muokkaa
Joosef oli toinen isänsä lempilapsista, koska hänen äitinsä oli Jaakobin suuri rakkaus Raakel.[3] Siksi Jaakob teettikin pojalleen tämän ollessa 17-vuotias kauniin ja kalliin vaatteen, joka Joosefilla oli yllään hänen viedessään ruokaa paimenessa olleille veljilleen. Tällaista pukua pitivät yleensä ne, joiden ei tarvinnut tehdä työtä, ja se herätti vanhemmissa veljissä kateutta.[4]
Kateelliset vanhemmat veljet olisivat halunneet tappaa hänet[5], mutta koska heistä vanhin, Ruuben, ei sitä hyväksynyt[6] he päättivätkin myydä Joosefin orjaksi paikalle osuneille midianilaisille kauppiaille.[7] Kauniin vaatteen he kastoivat vuohipukin vereen ja kertoivat isälleen, että veli oli joutunut villipedon saaliiksi.[8]
Lempilapsen kuolema oli kauhea uutinen: Jaakob itki ja suri, huutaen tuskan vallassa:
» Murehtien menen minä taivaaseen poikani luo!»
- eikä hevin huolinut lohdutuksesta.[9]
Raamatun mukaan Jaakob sanoi: "Ei, minä suren, kunnes menen tuonelaan poikani luo." [10]
Joosef päätyi orjana Egyptiin, missä hän joutui Potifarin, faaraon henkivartioston päällikön, orjaksi. Joosef palveli Potifaria hyvin, mutta Potifarin vaimo syytti häntä aviorikoksesta. Potifar uskoi vaimonsa valheita ja toimitti Joosefin vankilaan.[11]
Vankilassa Joosef selitti faaraon ylimmäisen juomanlaskijan ja faaraon ylimmäisen leipurin unet. Kolmen päivän kuluttua kävi niin kuin Joosef heidän uniensa perusteella ennustikin: ylimmäinen juomanlaskija sai palata työhönsä, mutta leipuri hirtettiin.[12]
Orjasta koko Egyptin talouden hallitsijaksi
muokkaaMyöhemmin faarao näki unen, jota kukaan ei osannut selittää hänelle. Silloin juomanlaskija muisti ja kertoi faaraolle Joosefista, jonka oli tavannut vankilassa ja osasi selittää unia. Joosef tulkitsi unen merkitsevän seitsemää hyvää ja viljavaa vuotta ja seitsemää nälkävuotta. Kiitollisuuden osoituksena faarao valitsi Joosefin Egyptin käskynhaltijaksi.[13]
Seitsemän viljavaa vuotta ja niiden jälkeiset katovuodet tulivat niin kuin Joosef oli ennustanutkin. Nälänhädältä Egyptissä kuitenkin vältyttiin, koska viljavien vuosien aikana oli saatu kootuksi varastoon suuret määrät viljaa.[14] Mutta samaan aikaan kuin Egyptissä, tuli katovuosia myös Kanaanin maassa. Jaakob lähetti poikansa ostamaan viljaa Egyptistä, ja he saapuivat Joosefin luo.[15] Joosef tunnisti veljensä, mutta nämä eivät tunnistaneet häntä.[16] Joosef syytti veljiään vakoilusta ja pani heidät kolmeksi päiväksi vankeuteen. Sen jälkeen hän päästi heidät vapaiksi sillä ehdolla, että nämä palaisivat Egyptiin ja toisivat mukanaan nuorimman veljensä, Benjaminin, jonka hän tiesi olevan isällensä rakas. Hän valitsi Simeonin panttivangiksi ja antoi muiden veljien palata kotimaahansa. Joosef käski tuoda Benjaminin Egyptiin.[17] Veljekset tulivat myöhemmin toisen kerran Egyptiin Benjamin mukanaan, ja Joosef kyseli heidän asioistaan mutta ei paljastanut henkilöllisyyttään.[18] Heidän lähtiessään takaisin Benjaminin säkistä löydettiin kätketty hopeamalja, ja siksi heitä syytettiin varkaudesta.[19] Vasta tämän jälkeen Joosef ilmaisi henkilöllisyytensä, kysyi Jaakobin voinnista ja kutsui tämän perheineen Egyptiin.[20] Jaakob asettui asumaan Egyptiin, Goosenin maakuntaan.[21]
Joosefin hauta
muokkaaRaamatun mukaan Joosefin ruumis balsamoitiin ja pantiin arkkuun Egyptissä.[23] Kun israelilaiset myöhemmin Mooseksen johdolla vaelsivat Egyptistä Kanaaniin, he kuljettivat Joosefin luut mukanaan[24] ja hautasivat ne Sikemiin[25], nyk. Nablusiin. Nablusin lähellä on vanha, juutalaisten pyhänä paikkana pitämä hautamuistomerkki, jonka uskotaan olevan Joosefin hauta.[26]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Mattis Kantor, The Jewish Time Line Encyclopedia, New Updated Edition, (ISBN 0-87668-229-8, OCLC 26673678, LCCN 92033635), s. 18. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Freebase Data Dumps, Google. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ 1. Moos. 30:22–24
- ↑ 1. Moos. 37:2–4
- ↑ 1. Moos. 37:12–20
- ↑ 1. Moos. 37:21
- ↑ 1. Moos. 37:26–28
- ↑ 1. Moos. 37:31–34
- ↑ Lucy Diamond: Joosef, Egyptin valtias; SLEY, 1958
- ↑ 1. Moos. 37:35
- ↑ 1. Moos. 39
- ↑ 1. Moos:40
- ↑ 1. Moos:41:1–45
- ↑ 1. Moos:41:47–56
- ↑ 1. Moos. 42:1–6
- ↑ 1. Moos. 42:8
- ↑ 1. Moos. 42:9–24
- ↑ 1. Moos. 43
- ↑ 1. Moos. 44
- ↑ 1. Moos. 45
- ↑ 1. Moos. 47:27
- ↑ 1. Moos. 41:50–52
- ↑ 1. Moos. 50:26
- ↑ 2. Moos. 13:19
- ↑ Joos. 24.32
- ↑ Palestiinalaiset yrittivät polttaa juutalaisten pyhän haudan Yle. Viitattu 7.3.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa