Jonathan M. Wainwright
Jonathan Mayhew Wainwright IV (23. elokuuta 1883 Walla Walla, Washington – 2. syyskuuta 1953 San Antonio, Texas) oli yhdysvaltalainen kenraali, joka toimi komentajana toisessa maailmansodassa. Hän joutui antautumaan Japanille Filippiinien taistelun päätteeksi toukokuussa 1942, mutta sai mainetta sitkeästä vastarinnastaan.[1]
| Jonathan M. Wainwright | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. elokuuta 1883 |
| Kuollut | 2. syyskuuta 1953 (70 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Sotilasarvo | Kenraali |
.png){kind=small} Nimikirjoitus |
|
Ennen toista maailmansotaa
muokkaaWainwright syntyi sotilasperheeseen ja valmistui upseeriksi West Pointin sotilasakatemiasta vuonna 1906. Hän palveli ratsuväkijoukoissa Texasissa ja Filippiineillä, jossa hän osallistui moro-kapinan kukistamiseen. Ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli länsirintamalla 82. divisioonan esikuntaupseerina. Vuodesta 1936 hän oli ratsuväkirykmentin ja myöhemmin ratsuväkiprikaatin komentajana. Syyskuussa 1940 Wainwright ylennettiin kenraalimajuriksi ja hänet lähetettiin divisioonankomentajaksi Filippiineille. Yhdysvaltojen joutuessa sotaan joulukuussa 1941 saaren amerikkalaiset joukot olivat periaatteessa taistelukykyisiä, mutta niitä tukevien filippiiniläisten joukko-osastojen koulutus oli pääosin kesken.[2][3][1]
Toisessa maailmansodassa
muokkaaJapanilaiset onnistuivat jo hyökkäyksensä ensimmäisenä päivänä tuhoamaan amerikkalaisten lentokoneet Clarkin lentotukikohdassa, ja ilman niitä amerikkalaiset eivät kyenneet torjumaan 10. joulukuuta alkanutta maihinnousua Luzonin saarelle. Pohjois-Luzonin joukkoja komentanut Wainwright joutui tammikuun alkuun mennessä perääntymään Bataanin niemimaalle.[2] Hänet nimettiin 7. tammikuuta Bataanille keskitetyn armeijakunnan komentajaksi.[3] Kun kenraali Douglas MacArthur kutsuttiin muualle, Wainwright nimettiin 12. maaliskuuta 1942 kaikkien Filippiineillä olleiden amerikkalaisten joukkojen komentajaksi, vaikka tilanne oli jo täysin toivoton.[3][1] Hänet myös ylennettiin kenraaliluutnantiksi 20. maaliskuuta.[3] Wainwright siirsi päämajansa Manilanlahdella sijainneelle Corregidorin linnoitussaarelle, jossa hän jatkoi vastarintaa 11 000 miehen voimin vielä sen jälkeenkin kun Bataanille jääneet joukot joutuivat antautumaan 9. huhtikuuta. Japanin armeija moukaroi saarta jatkuvalla tykkitulella ja ilmapommituksilla ja huolto katkesi lähes täydellisesti, mutta Wainwrightin nälkiintyneet miehet pitivät pintansa, kunnes japanilaiset 5. toukokuuta onnistuivat tekemään maihinnousun Corregidorille. Wainwright antautui seuraavana päivänä.[3][2][1] Hän joutui antamaan antautumiskäskyn myös Etelä-Filippiinien amerikkalaisille joukoille, koska japanilaisten komentaja kenraali Masaharu Honma asetti sen ehdoksi Corregidorin antautumisen hyväksymiselle ja Wainwright halusi pelastaa joukkonsa turhalta verilöylyltä. MacArthur yritti turhaan kumota käskyn.[3][2]
Wainwright oli japanilaisten sotavankina Formosalla ja Mantšuriassa sodan loppuun asti. Hän sai osallistua Japanin antautumisseremoniaan syyskuussa 1945. Palattuaan kotimaahan häntä juhlittiin sankarina ja hän sai Medal of Honor -kunniamerkin sekä ylennyksen kenraaliksi. Oltuaan vuoden 4. armeijan komentajana hän vetäytyi palveluksesta vuonna 1947 ja toimi viimeiset vuotensa liikemiehenä Texasissa.[3][2] Kuoltuaan vuonna 1953 Wainwright haudattiin Arlingtonin sotilashautausmaalle Washingtoniin.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Jonathan M. Wainwright (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 25.6.2017.
- ↑ a b c d e Richard Jonathan Mayhew Wainwright Facts (englanniksi) Encyclopedia of World Biography. Yourdictionary.com. Viitattu 25.6.2017.
- ↑ a b c d e f g John M. Taylor: ‘A Dreadful Step’: Surrender at Luzon (englanniksi) Historynet 21.2.2010. Viitattu 25.6.2017.
- ↑ Jonathan Mayhew Wainwright IV (englanniksi) Arlington national Cemetery Website. Viitattu 25.6.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jonathan M. Wainwright Wikimedia Commonsissa
