Jokisivu (Sastamala)

Jokisivu on Sastamalan kunnassa sijaitseva, seitsemästä kylästä muodostuva kylänauha Kokemäenjoen yläjuoksulla Kiikan kirkonkylän vaiheilla. Pohjoisesta etelään lueteltuna kylät ovat Kulmuntila, Jaamala, Hoipola, Mielaanniemi, Ulvi, Teukkula ja Kilpijoki. Jokisivulla asuu noin 170 taloutta.[1]

Jokisivun alueella sijaitsee viisi koskea: Kilpikoski, Meskalankoski, Pirjaskoski, Kiikkapäänkoski (jonka yli kulkee Kiikan silta) sekä Ruotsilankoski.

Vanhimmat luotettavat asiakirjatiedot Jokisivun kylistä ovat peräisin 1500-luvun alusta.

Jokisivun kylät

muokkaa
  • Kulmuntila on Jokisivun pohjoisin kylä, joka tunnetaan runoilija Kaarlo Sarkian kotikylänä. Siellä on Kauko Räikkeen veistämä Sarkia-muistomerkki ja runoilijan synnyinkodissa toimiva Sarkia-museo, jolta lähtee luontopolku.
  • Jaamalan kylästä on löydetty rautakautinen asuinpaikka. Jaamalan kylän erillisaluieta on Kiikan takamailla Ylistenjärvellä, jossa on myös Jaamalansaari.
  • Hoipola sijaitsee 1950-luvulla valmistuneen Kiikan sillan kohdalla. Siellä sijaitsevat Jokisivun kyläseuran Lauttapirtti ja kesäteatteri. Hoipolan Mäntymäkeen suunniteltiin pitkään nikkeli- ja kuparikaivosta, mutta hanke raukesi vuonna 2013[2].
  • Mielaanniemen kylässä toimi aiemmin saha sekä vuosina 1914–2007 Jokisivun koulu, jossa toimii nyt laukkuja ja lompakoita valmistava A. Honko Oy.
  • Ulvi on syntynyt keskiaikaisen puukirkon ja kastepaikkana toimineen Ristilähteen ympärille.
  • Teukkula on Jokisivun suurin kylä, joka oli aiemmin tunnettu rukeistaan ja sittemmin laukuistaan. Rukkien valmistuksen aloittivat 1840-luvulla Kynnysmaan torpan pojat Antti ja Jooseppi Ulvén. Teukkulassa ovat aiemmin sijainneet kulkutautisairaala ja lastenkoti. Kylän työväentalo on yhä käytössä.
  • Kilpijoen kylän halki kulkee valtatie 12 paikoin rinnan historiallisen Turku–Tampere-tien kanssa. Kylässä on sijainnut historiallinen rankaisu- ja teloituspaikka Ruoskamäki. Kilpijoki on myös kylän tuntumassa virtaava Kokemäenjoen sivujoki, jonka rantatörmällä Kilpijoen kylätontti alun perin sijaitsi. Ensimmäiset maininnat sen taloista ovat 1400-luvulta. Kokemäenjoen Kilpikoski on suojeltu muun muassa toutaimen kutupaikkana.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kehittämisprojekti: Jokisivu, Maaseutu- ja ympäristöpolitiikka 4 op (2010-2011), (Arkistoitu – Internet Archive) Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalous (CC BY-NC-SA 1.0 FI). Viitattu 4.8.2014.
  2. Niskanen, Eveliina: Kaivostoiminta loppuu Kiikan Mäntymäessä Yle Uutiset. 10.10.2013. Viitattu 12.12.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa