Johanneksen evankeliumin 5. luku

Evankeliumi Johanneksen mukaan, 5. luku
(Ohjattu sivulta Johannes 5)

Johannes 5 on Johanneksen Evankeliumin viides luku Kristittyjen Raamatun Uudessa testamentissa.

Juhla JerusalemissaMuokkaa

Luvun alussa Jeesus menee jälleen Jerusalemiin "juhlan" aikana. Koska evankeliumi kirjaa Jeesuksen Jerusalemissa käynnin Pääsiäisen aikana luvussa Johannes 2:13 ja toinen Pääsiäinen mainitaan luvussa Johannes 6:4, jotkut kommentaattorit ovat pohtineet, viittasiko Johannes 5:1 myös johonkin pääsiäiseen (mikä tarkoittaa, että tapahtumat Johanneksen evankeliumin luvuissa 2-6 kestivät vähintään kolme vuotta), vai onko tarkoitettu eri juhlaa. Bengel's Gnomen luettelee joukon ehdotuksia, joiden mukaan juhla tarkoitti helluntaita.[1] The Pulpit Commentary toteaa, että "epämääräisessä muodossa kreik. ἑορτη tarkoittaa kommentaattorien mukaan jokaista juhlaa kalenterissa, joten lopullista ratkaisua ongelmaan ei voi olla".[2] 5. Mooseksen kirjan 16:16 mukaan "Kolmesti vuodessa, happamattoman leivän juhlan, viikkojuhlan ja lehtimajanjuhlan aikana, kaikkien miesten on kokoonnuttava Herran, Jumalanne, kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee" (eli Jerusalemiin).[3]

Paraneminen Betesdan altaallaMuokkaa

Betesdan altaalla Jeesus parantaa miehen, joka on sekä halvaantunut ja eristetty. Jeesus sanoi hänelle, "ota vuoteesi ja kävele!" Tämä tapahtuu sapattina, ja juutalaisten uskonnolliset johtajat näkevät miehen kantamassa mattoaan ja kertovat hänelle, että tämä on vastoin lakia. Mies kertoo heille, mies, joka paransi hänet, käski häntä tekemään niin. He kysyvät, kuka se oli. Hän yrittää osoittaa Jeesusta, mutta hän on hävinnyt väkijoukkoon. Jeesus tulee hänen luokseen myöhemmin ja sanoo hänelle "Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin." Mies kertoo sitten juutalaisten uskonnollisille johtajille, että se oli Jeesus, joka paransi hänet (Joh. 5:15).

Betesdan altaan rauniot ovat yhä pystyssä Jerusalemissa.

Lisäys (jakeet 3b-4)Muokkaa

Jakeita 3b-4 ei löydy kaikkein luotettavimmista Johanneksen evankeliumin käsikirjoituksista,[4] vaikka ne näkyvät King James Versionissä (joka perustuu Textus Receptukseen). Useimmat nykyiset tekstuaalinen kriitikot uskovat, että Johannes 5:3b-4 on lisäys, eikä se ole alkuperäinen osa Johanneksen tekstiä.[5]

Niissä makasi suuri joukko sairaita: sokeita, rampoja ja halvaantuneita. Nämä odottivat, että vesi alkaisi liikkua. Aika ajoin näet Herran enkeli laskeutui lammikkoon ja pani veden kuohumaan, ja se, joka ensimmäisenä astui kuohuvaan veteen, tuli terveeksi, sairastipa hän mitä tautia tahansa. Siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä-kahdeksan vuotta (interpoloitu teksti lihavoitu).

The New English Translation -raamatunkäännöksestä ja the English Revised Version -raamatunkäännöksestä puuttuu tämä teksti kokonaan, mutta toiset, kuten New International Version -raamatunkäännös, viittaavat siihen alaviitteessä.

Jeesus puhuu IsästäänMuokkaa

Juutalaiset alkavat vainota Jeesusta (ja joissakin teksteissä, evankeliumi sanoo, että he yrittävät tappaa hänet).[6] Anglikaaninen pappi Charles Ellicott väitti, että "sanat 'ja yrittivät surmata Hänet' olisi pitänyt jättää pois. Ne on sisällytetty joihinkin käsikirjoituksiin selittämään kohdan Johannes 5:18 ensimmäistä lausetta (juutalaiset pyrkivät enemmän tappamaan hänet)".[7]

Kaksi syytä nousee esiin:

  • ensinnäkin, työskentelee sapattina (Joh. 5:16);
  • toiseksi, kutsuu Jumalaa "isäkseen" ja näin tekee itsensä Jumalan vertaiseksi (Joh. 5:18).

Jeesuksen sanoista "Minun Isäni" metodismin perustaja John Wesley totesi, että "on selvää, [että] kaikki kuulijat ymmärsivät hänen tarkoittavan tehdä itsensä Jumalan vertaiseksi".[8]

Jeesus jatkaa puhumista itsestään ("Poika") suhteessa Jumalaan ("Isä"): ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaiken, mitä itse tekee. Hän näyttää Pojalle vielä suurempiakin tekoja, sellaisia, että hämmästytte. Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo. Isä itse ei tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, [Matt. 25:31]; Ap. t. 17:31] 23 jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita myöskään Isää, joka on hänet lähettänyt.(Joh. 5:19-23.)

Sitten seuraa kaksi sanontaa kumpikin kommentoiden kaksinkertaisella "aamenella" (kreik. αμην αμην, käännetty "totisesti, totisesti", King James Version-raamatunkäännöksessä "Verily, verily", English Standard Version-raamatunkäännöksessä "Truly, truly" tai New International Version-raamatunkäännöksessä "Very truly I tell you"):

  • se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään. (Joh. 5:24.)
  • tulee aika -- ja se on jo nyt -- jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen. Ne, jotka sen kuulevat, saavat elää. (Joh. 5:25.)

Reformoitu evankelinen teologi D. A. Carson näkee Johanneksen evankeliumin luvun 5:24 "Neljännen evankeliumin eskatologian vahvimman todistuksen" antamisena... ei ole välttämätöntä uskovalle "odottaa viimeiseen päivään saakka, jotta voisi kokea ylösnousemuksen elämää."[9] Luterilainen teologi Heinrich Meyer viittaa "aikaan, jolloin kuollut kuulee Jumalan Pojan äänen", "ylösnousemuskutsuna". Meyer väittää, että tämä "aika" ulottuu  sen alusta, kun "Kristus astuu Hänen elämän antavaan pappeuteensa", "toiseen tulemiseen asti - se oli jo alkanut läsnäolevana, mutta, täyteydessään nähtynä, se vielä kuului tulevaisuuteen".[10]

Nelinkertainen todistusMuokkaa

Loppusäkeet tässä luvussa, jakeet 31 - 47 viittaavat siihen, mitä New King James Version -raamatunkäännös kutsuu "nelinkertaiseksi todistukseksi". Jeesus toteaa, että hän ei todista (kreik. η μαρτυρια) itsensä puolesta, sillä sellainen todistus ei olisi tosi tai pätevä. Sen sijaan hän hakee todistuksen neljältä muulta todistajalta:

Jeesus sanoo, että juutalaiset, jotka pyrkivät tappamaan hänet, tutkivat pyhiä kirjoituksia toivoen löytävänsä ikuisen elämän, mutta että kirjoitukset puhuvat hänestä, ja ihmiset kieltäytyvät edelleen tulemasta hänen luokseen saadakseen elämän. Ihmiset hyväksyvät ne, jotka saarnaavat omissa nimissään, mutta ei sitä yhtä, joka tulee Isän nimessä. "Miten voitte uskoa, jos otatte kunniaa toisiltanne, mutta ette näe vaivaa saada sitä kunniaa, joka tulee vain Jumalalta?" Sitten hän puhuu Mooseksesta heidän syyttäjänään:

"Älkää luulko, että minä teitä Isäni edessä syytän. Teidän syyttäjänne on Mooses, hän, johon olette panneet toivonne. Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte myös minua -- juuri minusta hän on kirjoittanut." (Joh. 5:45.)
Siksi minä annan heidän omien jälkeläistensä joukosta nousta profeetan, joka on sinun kaltaisesi; minä panen sanani hänen suuhunsa, ja profeetta puhuu kaiken, minkä minä hänen puhuttavakseen annan. (5. Moos. 18:18.)
Mutta, Jeesus sanoo, kun te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka voisitte uskoa minun puhettani!  (Joh. 5:47.)

Teologi Albert Barnes toteaa, että "antiikin kirkkoisät ja useimmat modernit kommentaattorit ovat pitäneet meidän Herraamme näissä 5. Mooseksen kirjan jakeissa luvattuna profeettana".[11] Kommentoijat ovat myös tutkineet, onko painotettava kontrasti Mooseksen ja Jeesuksen henkilön välinen, vai sen välillä, että Mooses on ymmärretty Raamatun kirjoitusten kirjoittajaksi, ja Jeesuksen välillä, joka ei kirjoittanut, mutta jonka todistus oli hänen 'sanontojaan'. Bengel's Gnomen väittää, että Johanneksen kirjan luvussa  5:47 Mooseksen kirjoitukset (kreik. Γράμμασιν) sijoitetaan vastakohdaksi Jeesuksen sanoille (kreik. ῥήμασι): "Usein helpommin on usko liittynyt  aiemmin saatuun kirjaimeen, kuin puheeseen, joka on kuultu ensimmäistä kertaa".[12] Kuitenkin, Cambridge Bible for Schools and Colleges -raamatunkäännös on kriittinen tätä lähestymistapaa kohtaan:

"Painokkaita sanoja ovat 'hänen' ja 'Minun.' Useimmat lukijat korostavat virheellisesti 'kirjoituksia' ja 'sanoja'. Vertailu on Mooseksen ja Kristuksen välillä. Oli yksinkertainen tosiasia [13] , että Mooses oli kirjoittanut, ja Kristus ei ollut: kontrasti kirjoitusten ja sanojen välillä ei ole osa argumenttia". Sama vertailu on nähty Luukaksen evankeliumin luvussa 16:31: "'Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista."[14]

Nämä Jeesuksen opetukset ovat löydettävissä lähes ainoastaan Johanneksen evankeliumista. Synoptisissa evankeliumeissa Jeesus puhuu itsestään Messiaana niin suoraviivaisesti aivan lopussa, vähän ennen hänen kuolemaansa. Kaikki tämä tapahtuu Jerusalemissa, kun taas synoptisissa evankeliumeissa on hyvin vähän Jeesuksen opetuksia, jotka tapahtuvat Jerusalemissa, ja silloin vain ennen hänen kuolemaansa.

LähteetMuokkaa

  1. Bengel's Gnomon of the New Testament koskien Johannes 5:tä, [alkuperäisen artikkelin kirjoittaja käynyt sivustolla 6.3.2016].
  2. Pulpit Commentary koskien Johannes 5:tä, [4.3.2016].
  3. Katso myös 2. Mooseksen kirja 23:14.
  4. Tekstit, joista puuttuu tämä osio, ovat:  66,  75, א, B, C*, T, and 821.
  5. Blomberg, Craig. Jesus and the Gospels. Apollos 1997. S. 74–75.
  6. Evankeliumi Johanneksen mukaan 5:16.
  7. Ellicott's Commentary for English Readers koskien Johannes 5:tä, [5.3.2016].
  8. Wesley's Notes koskien Johannes 5:tä, [5.3.2016].
  9. Carson, D. A.. The Gospel According to John. Apollos 1991. S. 256.
  10. Meyer's NT Commentary koskien Johannes 5:tä, [8.3.2016.
  11. Barnes' Notes on the Bible koskien 5. Mooseksen kirjan lukua 18, [10.3.2016.
  12. Bengel's Gnomon of the New Testament koskien Johannes 5:tä, [6.3.2016.
  13. Perinteisesti Tooran kirjoittajana pidetään Moosesta.
  14. Cambridge Bible for Schools and Colleges koskien Johannes 5:tä, [11.3.2016].
Edeltävä
Johannes 4
Raamatun luku
Johanneksen evankeliumi
Seuraava
Johannes 6
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:John 5