Johann Peter Hebel
Johann Peter Hebel (10. toukokuuta 1760 Basel, Sveitsi – 22. syyskuuta 1826 Schwetzingen[1]) oli saksalainen runoilija, teologi ja pedagogi. Hebel oli yksi merkittävimmistä alemannisten murteiden runoilijoista. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuu alemannitarujen kokoelma Schatzkästlein des rheinischen Hausfreundes.
Johann Peter Hebel | |
---|---|
Johann Peter Hebel |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. toukokuuta 1760 Basel, Sveitsi |
Kuollut | 22. syyskuuta 1826 (66 vuotta) Schwetzingen |
Kansalaisuus | Sveitsi |
Ammatti | runoilija, prosaisti |
Uskonnollinen kanta | luterilaisuus |
Kirjailija | |
Äidinkieli | saksa |
Tuotannon kieli | saksan Lörrachin murre |
Pääteokset | Alemannische Gedichte, Schatzkästlein des rheinländischen Hausfreundes |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hebel opiskeli teologiaa Erlangenissa vuosina 1778–1780. Opintojensa jälkeen hän toimi hetken kotiopettajana, kunnes aloitti opettajana karlsruhelaisessa kymnaasissa jossa hänet ylennettiin rehtoriksi vuonna 1808. Vuonna 1819 Hebelistä tuli prelaatti luterilaisessa kirkossa ja siten jäsen Badenin parlamentin ensimmäiseen kamariin.
Murrerunoilija ja kansankirjailija Hebel valitsi runojensa kieleksi Lörrachin murteen. Hebelin tunnetuimmat teokset ovat runot Alemannische Gedichte (1803), jotka sisältävät esimerkiksi oivallisia luonnonkuvauksia ja idyllisiä tapainkuvauksia talonpoikaiselämästä. Hebelin kansankertomuksista mainittavimpia ovat Schatzkästlein des rheinländischen Hausfreundes (1811) ja Biblische Geschichten (1826). Hebelin kootut teokset ilmestyivät 1832–1834.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Hebel, Johann Peter, Deutsche Biographie, viitattu 17.5.2020 (saksaksi)
- ↑ Hebel, Johann Peter, Tietosanakirja osa 3, palsta 194, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johann Peter Hebel Wikimedia Commonsissa