Johann Peter Hebel (10. toukokuuta 1760 Basel, Sveitsi22. syyskuuta 1826 Schwetzingen[1]) oli saksalainen runoilija, teologi ja pedagogi. Hebel oli yksi merkittävimmistä alemannisten murteiden runoilijoista. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuu alemannitarujen kokoelma Schatzkästlein des rheinischen Hausfreundes.

Johann Peter Hebel
Johann Peter Hebel
Johann Peter Hebel
Henkilötiedot
Syntynyt10. toukokuuta 1760
Basel, Sveitsi
Kuollut22. syyskuuta 1826 (66 vuotta)
Schwetzingen
Kansalaisuus Sveitsi
Ammatti runoilija, prosaisti
Uskonnollinen kanta luterilaisuus
Kirjailija
Äidinkielisaksa
Tuotannon kielisaksan Lörrachin murre
Pääteokset Alemannische Gedichte, Schatzkästlein des rheinländischen Hausfreundes
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Hebel opiskeli teologiaa Erlangenissa vuosina 1778–1780. Opintojensa jälkeen hän toimi hetken kotiopettajana, kunnes aloitti opettajana karlsruhelaisessa kymnaasissa jossa hänet ylennettiin rehtoriksi vuonna 1808. Vuonna 1819 Hebelistä tuli prelaatti luterilaisessa kirkossa ja siten jäsen Badenin parlamentin ensimmäiseen kamariin.

Murrerunoilija ja kansankirjailija Hebel valitsi runojensa kieleksi Lörrachin murteen. Hebelin tunnetuimmat teokset ovat runot Alemannische Gedichte (1803), jotka sisältävät esimerkiksi oivallisia luonnonkuvauksia ja idyllisiä tapainkuvauksia talonpoikaiselämästä. Hebelin kansankertomuksista mainittavimpia ovat Schatzkästlein des rheinländischen Hausfreundes (1811) ja Biblische Geschichten (1826). Hebelin kootut teokset ilmestyivät 1832–1834.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Hebel, Johann Peter, Deutsche Biographie, viitattu 17.5.2020 (saksaksi)
  2. Hebel, Johann Peter, Tietosanakirja osa 3, palsta 194, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.