Johann Mattheson

Johann Mattheson (28. syyskuuta 1681 Hampuri17. huhtikuuta 1764 Hampuri) oli saksalainen säveltäjä, musiikintutkija, musiikkikirjailija ja kielenkääntäjä.[1]

Johann Mattheson

Mattheson ystävystyi Georg Friedrich Händelin kanssa toimiessaan oopperan laulajana ja kapellimestarina Hampurissa. Hänestä tuli vuonna 1706 Englannin suurlähettilään sihteeri, ja hän itse toimi myöhemmin siirtymäkauden (ad interim) suurlähettiläänä. Vuosina 1715–1728 hän työskenteli Hampurissa tuomiokirkon kanttori-urkurina; hän joutui jättämään tehtävänsä kuurouden takia.[1]

Matthesonin sävellysten joukossa on oratorioita, oopperoita ja soitinteoksia, mutta eniten hän vaikutti kirjoituksillaan. Näihin kuuluvat elämäkerrallinen hakemisto 148:sta säveltäjästä nimeltään Grundlage einer Ehrenpforte (1740), kaksi teosta basso continuosta ja Matthesonin omia musiikillisia ideoita esittelevä Der vollkommene Kapellmeister (1739). Mattheson kannatti italialaisten, ranskalaisten ja saksalaisten tyylisuuntausten yhdistelyä ja uskoi kirkkomusiikin voivan saada lisää elävyyttä sekulaarien, kuten oopperasta ammennettujen ainesten hyödyntämisellä siinä.[1]

Mattheson käänsi englannista saksaksi muiden muassa John Mainwaringin Händel-elämäkerran ja Daniel Defoen Moll Flanders -kirjan.[1]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.