Johan Jakob Nordström

Johan Jakob Nordström (20. joulukuuta 1801 Turku7. toukokuuta 1874 Tukholma) oli suomenruotsalainen juristi, professori ja arkistonhoitaja.[1]

Johan Jakob Nordström

Nordströmin vanhemmat olivat sorvari Matti Nordström ja Katariina Holmberg ja puopliso vuodesta 1829 Anna Kristiana Synneerberg, valtioneuvos Erik Johan Synnerbergin tytär. Nordström kävi Turun katedraalikoulun, tuli ylioppilaaksi 1818, ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1822 ja filosofian tohtoriksi 1823. Tuomarin tutkinnon hän suoritti 1824 ja lainopin kandidaatin tutkinnon 1825. Seuraavana vuonna hänestä tuli ylimääräinen konsistorin amanuenssi ja auskultantti Turun hovioikeuteen. Vuonna 1827 hänestä tuli talous- ja kauppalain apulaisopettaja Helsingin yliopistoon ja 1828 kansain-, talous- ja valtio-oikeuden ja kansantalouden apulaisopettaja. Nordström hoiti kansantalouden professorin virkaa 1828–1829 ja 1832–1833. Lainopin lisensiaattitutkinnon hän suoritti 1829, lainopin tohtoriksi hänet vihittiin 1840 ja jo aiemmin hoitamaansa professorin tehtävään hänet nimitettiin 1834. Hän hoiti tätä tehtävää vuoteen 1846 asti, jolloin hän siirtyi Ruotsin valtionarkiston pääjohtajaksi. Tässä virassa Nordström oli kuolemaansa asti. Ruotsin ensimmäisen kamarin jäsen hän oli 1867–1874.[1]

Nordström kirjoitti vuonna 1834 Helsingfors Morgonbland -lehteen juttusarjan, joka julkaistiin myös erillisenä kirjasena ja oli tavallaan ensimmäinen Suomen asukkaille tarkoitettu Tallinnan-opas.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, IV osa: Malmström, K. R.–R., s. 221–225. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.
  2. Johan Jakob Nordström Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 4.5.2018. (viroksi) (suomeksi)