Johan Havaas
Johan Johnsen Havaas (19. lokakuuta 1864 Granvin, Hordaland – 27. huhtikuuta 1956 Voss, Hordaland) oli norjalainen maanviljelijä ja kasvitieteilijä.[1]
Havaas syntyi John Vikingsen Havaasin (1821–1878) ja Hildegunna Jansdotter Eiden (1835–1909) lapsena. Hänellä oli harvinaislaatuinen urakehitys, sillä hän nousi pienviljelijän työn ja itseoppineisuuden pohjalta kansainvälisen tason asiantuntijaksi. Havaas varttui Havåsin perhetilalla Granvinissa ja sai vastuulleen vanhimman veljensä tehtävät maatilalla tämän muutettua Amerikkaan. Vuonna 1888 Havaas tapasi sotilaskurssin aikana Kristianiassa (Oslo) majuri Christen Smithin, joka ymmärsi Havaasin kasvitieteellisen osaamisen, tarjosi tälle kontaktin Bergenin museoon ja kannusti tätä tutkimaan itiökasveja. Havaas tunsi erityistä mielenkiintoa jäkäliä ja varsinkin rupijäkäliä kohtaan.[1]
Vuodesta 1896 alkaen Havaas sai useita matkastipendejä Bergenin museolta. Vuodesta 1900 alkaen hän sai pienen pysyvän stipendin siltä. Muutoin hän elätti itse itsensä ja perheensä maatilalla. Havaas kirjoitti julkaisuja enimmäkseen jäkälistä, mutta myös koppisiemenisistä ja sammalista. Merkittävimmässä Havaasin keräämässä kokoelmassa on 25 000 esimerkkiä. Sitä säilytetään Bergenin yliopistossa. Hänen yksityisen kasvionsa osti yhdysvaltalainen Duke University.[1]
Havaasin puolisona oli 17. marraskuuta 1921 alkaen Martha Knutsdotter Stengrimsteigen (k. 1961). Havaas palkittiin vuonna 1935 kultaisella Kuninkaan ansiomitalilla. Hänen mukaansa on nimetty kaksi jäkälää: Caloplaca havaasii ja Umbilicaria havaasii.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Johan Havaas Norsk biografisk leksikon